Helsinki Eduskunnan puolustusvaliokunta on valmis näyttämään vihreää valoa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen käytölle poikkeustapauksissa pelkästään EU:n oman valtuutuksen varassa. Valiokunta aikoo kirjata tämän näkemyksen torstaina valmistuvaan turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa koskevaan mietintöönsä.
Valiokunta ei tee mandaattikysymyksessä itse päätöksiä. Asia tulee esille vasta keväällä, kun rauhanturvalakia muutetaan valtioneuvoston asettaman virkamiestyöryhmän esitysten pohjalta.
Valiokuntalähteiden mukaan ennakoivaa kannanottoa perustellaan sillä, että kaikissa nopean toiminnan joukkojen käyttötilanteissa päätöksen tekee yksimielisesti 25 demokraattista maata. Niiden ei odoteta lähettävän sotilaita minnekään YK:n periaatteiden vastaisesti.
EU:n joukkojen mandaatti on ollut keskeinen kiistakysymys sekä julkisessa keskustelussa että puolustusvaliokunnan sisällä. Presidentti Tarja Halosen tiedetään suhtautuvan hyvin varauksellisesti YK:n ohittamiseen joukkojen käytöstä päätettäessä.
YK:n periaatteista
pidetään kiinni
Puolustusvaliokunta aikoo pehmentää uutta linjausta korostamalla, että EU:n nopean toiminnan joukkojen käytön tulee olla kaikissa tilanteissa YK:n peruskirjan periaatteiden mukaista.
YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus voi kuitenkin jäädä saamatta joko pysyvien jäsenmaiden erimielisyyden tai operaation kiireellisyyden vuoksi. Kaikki operaatiot eivät myöskään kuulu turvallisuusneuvoston toimialaan, kuten esimerkiksi evakuointitehtävät tai humanitaarinen avustustoiminta.
Puolustusvaliokunta viittaa tiistaina sen käsittelyssä olleen mietintöluonnoksen mukaan myös muihin lainsäädännön muutostarpeisiin, joita Suomen osallistuminen EU-joukkoihin tuo tullessaan. Ne koskevat sotilaiden voimankäyttöä koskevia säädöksiä ja kantahenkilökunnan sitoutumista palvelukseen.
Valiokunta ei saa aikaan yksimielistä mietintöä. Puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.) painotti tiistaina, ettei nikottelevista yksityiskohdista hierota enää keskiviikkona kompromisseja. Äänestys ja vastalause on odotettavissa ainakin EU-joukkojen mandaatista.
Ainakin Jaakko Laakso (vas.) ja Tony Halme (per.) vastustavat pelkän EU-valtuutuksen avaamista. Varauksia on ollut myös vihreiden Tarja Cronbergilla ja kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksella.
Puolustusvaliokunta on hyväksymässä selonteossa mainittujen jopa 50 000 hengen suuruisten maakuntajoukkojen perustamiseen. Ne olisivat osa vapaaehtoista maanpuolustusta, mutta kuuluisivat lisäksi puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin.
Maininta lentosotakoulusta
Valiokunnan enemmistö suhtautuu myönteisesti myös kansainväliseen kriisinhallintayhteistyöhön, josta yksi esimerkki on Enontekiölle suunniteltu kansainväliset vaatimukset täyttävä helikopterikoulutuskeskus. Mietintöön aiotaan lisätä maininta myös Kauhavan lentosotakoulun suunnitelmista tarjota koulutusta EU-maiden sotilaslentäjille.
Hallituksen esittämälle jalkaväkimiinoista luopumisen aikataululle löytyy valiokunnan tuki, vaikka keskustalaisista Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela ovat ajaneet pitempää miinojen käyttöaikaa.