Euron suojaksi hyväksyttyä vakaus- ja kasvusopimusta venytettiin äärimmilleen EU:n valtiovarainministerien myrskyisässä kokouksessa tiistaiyönä Brysselissä. Komission Saksalle ja Ranskalle vaatimaa budjettikuria höllennettiin reilusti niin, että osa ministereistä puhui vakaussopimuksen kuolemasta. Suomen, Itävallan, Hollannin ja Espanjan äänet eivät riittäneet komission tueksi.
Muut maat olivat valmiita hyväksymään pitkien neuvottelujen jälkeen puheenjohtajamaa Italian johdolla neuvotellun päätöksen, jonka mukaan Saksan ja Ranskan liialliset budjettialijäämät on saatava alle vaaditun kolmen prosentin rajan bruttokansantuotteesta vasta vuonna 2005.
Päätös merkitsee sitä, että mailla on liiallinen alijäämä kolme vuotta peräkkäin, mikä rikkoo vakaus- ja kasvusopimuksen määräykset. Talouskomissaari Pedro Solbes totesi, ettei ecofin-neuvoston päätös enää vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen henkeä eikä kirjainta. Solbes aikoo tutkia mahdollisuudet ryhtyä oikeustoimiin päätöksen takia. "Tämä on tappio Euroopalle", sanoi kitkerä Solbes aamuyöllä yhdeksän tuntia kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Sopimukseen mahtuu poliittista tulkintaa
"Ei ole kaunista jälkeä. Ehkä aurinko vielä paistaa risukasaan, kun rivit saadaan koottua", arvioi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd). Kalliomäki arvioi, että vasta aika näyttää, miten vakaussopimuksen käy. Hän totesi, että sopimusta voi näköjään tulkita paljon poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä. Kalliomäen mukaan komission esityksen takana oli koko ajan jäsenmaiden enemmistö, mutta osa maista tuki lopullista päätöstä, koska muuten ei olisi syntynyt minkäänlaista päätöstä.
Belgia muun muassa äänesti vastentahtoisesti lopullisen päätöksen puolesta. Ruotsin jäsenyys eurossa olisi muuttanut lopputuloksen. Ruotsi vastusti päätöstä, mutta ei voinut äänestää lopullisessa äänestyksessä. "Ruotsalaisia voisi siitä muistuttaa", Kalliomäki heitti.
"EU:n valtiovarainministerien suurella enemmistöllä tekemä päätös on järkevä", iloitsi puolestaan Saksan valtiovarainministeri Hans Eichel. Eichelin mukaan tehty päätös on sen rajalla, mitä Saksalta ja saksalaisilta voidaan edellyttää. Hän muistutti, että rangaistustoimiin voidaan ryhtyä, jos alijäämiä ei pysytä saamaan kuriin 2005. Tällä hetkellä rangaistustoimet on pantu jäihin.
Saksa ja Ranska saivat käytännössä saman kohtelun, vaikka Saksa on tehnyt huomattavasti enemmän taloutensa kuriin saamiseksi ja noudattanut aikaisemmin komission suosituksia. Kalliomäen mukaan päätös oli puheenjohtajamaa Italian.
Komissio vaati, että Saksa vähentää ensi vuonna rakenteellista alijäämäänsä 0,8 prosenttia BKT:sta. Tiistaisen päätöksen mukaan määrä on 0,6 prosenttia. Vastaavat luvut Ranskalla ovat yksi prosenttia ja 0,8 prosenttia. Vuonna 2005 alijäämää olisi Saksan vähennettävä 0,5 prosenttia ja Ranskan 0,6 prosenttia. Komission ehdotuksen hyväksyminen olisi merkinnyt myös sitä, että komissiolla olisi ollut sanomista siihen, miten alijäämää vähennettäisiin.
Maat sitoutuivat siihen ,että niiden alijäämä olisi alle kolmen prosentin vuonna 2005, mutta tämäkin sitoumus on riippuvainen taloudellisesta kasvusta. "Maailman talouden apua tarvitaan, että Saksa ja Ranska saavat alijäämänsä kuriin", uskoi Kalliomäki.