Suomen Henna Virkkunen saa painokkaan tehtävän Euroopan unionin uudessa komissiossa. Tämä selvisi, kun komission puheenjohtajana jatkava Ursula von der Leyen esitteli tiistaina komissaariehdokkaansa.
Kaikki he joutuvat vielä EU-parlamentin tenttiin, joka on tavannut olla hyvin tiukka. Sanavalmis Virkkunen ei kuitenkaan ennakkoarvioissa kuulu siihen joukkoon, jonka nousu komissioon tuohon testipenkkiin voisi katketa.
Kokoomuksen ehdokkaana europarlamenttiin valitulle Virkkuselle kuuluvat komission toimialuejaossa teknologinen suvereniteetti, turvallisuus ja demokratia. Kolmas teema liittyy ennen kaikkea oikeusvaltiokysymyksiin.
Salkussa on siis kolme raskasta teemaa, mikä herättää kysymyksen, onko siinä jo liikaa yhdelle. Toisiaan lähelle tulevat kuitenkin teknologinen suvereniteetti ja turvallisuus. EU:lle oma teknologinen kyvykkyys on turvallisuuskysymys esimerkiksi siinä, että nyt unioni on laajasti riippuvainen kiinalaisesta teknologiasta.
Se, miten Virkkunen pystyy tehtävässään ottamaan huomioon Suomen toiveet, jää nähtäväksi. Tässä komission jäsenillä ei ole paljoa liikkumavaraa. Vaikka jokainen jäsenmaa saakin "oman" komissaarin, he eivät edusta tehtävässä maataan vaan EU:ta.
Uusi komissio aloittaa tehtävänsä aikana, jolloin Venäjän hyökkäyssota jatkuu, ja ilmassa on sodan leviämisen uhka.
Pitemmällä jaksolla unionin suurin haaste on kuitenkin sen kilpailu- ja uudistumiskyvyn jähmettyminen. Aihepiiri kuuluu Virkkusenkin pöydälle teknologiakysymysten kautta.
Uhan hiipumisesta nosti aiemmin tässä kuussa esille Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi komissiolle tekemässään raportissa.
Hän muistutti, kuinka Kiina sulkeutuu, mutta kilpailee EU:n kanssa lähes alalla kuin alalla, Euroopan työikäisen väestön määrä kutistuu, ja Venäjän edullista energiaa ei enää ole. Teknologiayritysten hegemonia taas on ajat sitten siirtynyt Yhdysvaltoihin.
Lääkkeeksi tilanteeseen Draghi tarjoaa valtavaa, jopa 800 miljardin euron investointiohjelmaa, johon jäsenvaltiot osallistuisivat. Ohjelmaa rahoitettaisiin myös EU:n yhteisvelalla.
Ei ollut yllätys, että myös Suomessa yhteisvelka sai hyisen vastaanoton. Sen torjui niin pääministeri Petteri Orpo kuin valtiovarainministeri Riikka Purrakin. Jälkimmäinen kutsui ehdotusta suunnitelmataloudeksi. Kaksikkoa säesti esimerkiksi joukko suomalaismeppejä.
Yhteisvelka ei ongelmaton asia, päinvastoin. Surkeaa suomalaisessa keskustelussa on vain se, että Draghin esiin nostamat aidot ja isot EU:n tulevaisuuskysymykset jäivät nyt yhteisvelan torjujien kuoron takia kuulumattomiin.
Ongelmien ratkaisussa ei auta, jos sanotaan, mitä ei pidä tehdä, vaan on sanottava, mitä pitää tehdä. Henna Virkkunen olisi tulevan tehtävänsä puolesta sopiva henkilö tätä keskustelua meilläkin virittelemään.