EU tehostaa unionin ja Afrikan kumppanuutta uudella strategialla, jolla tartutaan Afrikan epävakauteen ja ilmastonmuutokseen.
EU ryhtyy tehostamaan unionin ja Afrikan kumppanuutta uudella strategialla, jonka komissaari Jutta Urpilainen esitteli maanantaina Brysselissä yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin kanssa.
Urpilainen kysyi tiedotustilaisuudessa, miksi EU tarvitsee uuden Afrikka-strategian.
– Geopoliittinen kilpailu kasvaa, Afrikan realiteetit muuttuvat, sen talous kasvaa, kuten myös nuorison määrä siellä. Mannerta uhkaa epävakaus ja ilmastonmuutos. Digitalisaatio muuttaa elämäämme, taloutta ja yhteiskuntaa, hän vastasi.
Urpilaisen mukaan EU on ehdottanut viittä yhteisiin etuihin ja arvoihin perustuvaa kumppanuutta.
– Afrikka ja Eurooppa tulevat yhdessä johtamaan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota ja edistämään kestäviä investointeja ja työpaikkoja.
Hänen mukaansa ensisijaisena tavoitteena on nyt varmistaa, että nuoret ja naiset kokevat yhteisen strategian omakseen.
– Voitte luottaa meihin, olemme kumppaneitamme, Urpilainen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Urpilaisen ja Borrellin esittelemä Afrikka-strategia sisältää kumppanuuksien tiivistämistä viidellä avainalalla: vihreä siirtymä, digitalisaatio, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja hallinto sekä muuttoliike ja liikkuvuus.
Myös ihmisoikeudet mukana keskusteluissa
Urpilaiselta kysyttiin, ovatko ihmisoikeudet unohtuneet tässä yhteydessä.
– EU on arvojen yhteisö. Se sisältää ilman muuta ihmisoikeudet, demokratian ja lakien noudattamisen. Ne ovat keskeisiä ollessamme tekemisissä Afrikan kanssa. Nämä asiat ovat olleet esillä monissa tapaamisissa kumppaneidemme kanssa, hän sanoi.
Borrellin mukaan Euroopan tulevaisuus ratkaistaan osittain Afrikassa.
– Eurooppa tarvitsee vahvaa Afrikkaa ja Afrikka vahvaa Eurooppaa, jotta voimme selvitä yhteisistä haasteistamme.
Hänen mukaansa EU:lla on poliittisia intressejä Afrikassa. EU:n kasvu ja turvallisuus ovat riippuvaisia Afrikasta, joka on keskeinen unionin kumppani myös ilmastonmuutokseen ja siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa.
Kumppanuuden rahoituksesta ei vielä tässä vaiheessa puhuta, sillä EU:n monivuotinen rahoituskehys eli tulevien vuosien budjetti on yhä auki.
EU:n ja Afrikan vuoropuhelua jatketaan ensi lokakuussa EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa.
EK: Yksityisen sektorin rooli huomioon
Elinkeinoelämän keskusliitossa pidetään tärkeänä, että uusi komissio on nostanut Afrikan painopisteekseen.
– Afrikalla ja Euroopalla on kohtalonyhteys keskenään, toivotaan että yksityisillä investoinneilla pystyttäisiin luomaan pysyviä työpaikkoja Afrikkaan ja luomaan tulevaisuuden näkymiä paikalliselle väestölle. Erityisesti nuoren väestön osuus on siellä valtavasti kasvamassa tulevien vuosikymmenien aikana, sanoo EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Jannika Ranta.
EU:n etujen mukaista olisi, että Afrikasta ei suuntautuisi valtavia muuttovirtoja pohjoiseen.
– Tietysti olisi kaikkien etu, että heillä olisi siellä näkymä tulevaisuudesta ja toimeentulosta.
Rannan mukaan elinkenoelämän näkökulmasta olisi toivottavaa, että Afrikka-strategiassa huomioitaisiin hyvin yksityisen sektorin rooli myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. YK:n arvionkin mukaan tarvitaan valtavasti myös yksityisen sektorin osallistumista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kiina on jo muutaman vuoden ajan investoinut voimakkaasti Afrikkaan. EU kokee sen kilpailijaksi mantereella. Mitä EU voisi tarjota afrikkalaisille sellaista mitä Kiina ei pysty?
– Se lisäarvo minkä EU voi tuoda on pitää kiinni kestävän kehityksen tavoitteista ja ylipäänsä kestävästä toiminnasta sekä julkisella puolella että yksityisellä puolella. Meillä on tarjota myös sellaista teknistä osaamista ja teknologiaratkaisuja, joilla pystytään samalla vastaamaan Afrikan moniin haasteisiin. Näitä ovat muun muassa kaupungistuminen ja väestön nopea kasvu.
Eurooppalaisilla ja erityisesti suomalaisilla on tässä tarjota korkean luokan osaamista muun muassa kestävässä metsänhoidossa, ruoan tuotannossa ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumisessa.
EU ja Afrikka
EU:n ja Saharan eteläpuolisen Afrikan välisiä suhteita säännellään Cotonoun sopimuksella, jolla määritellään EU:n ja 78 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan suhteille. Etelä-Sudan ei ole allekirjoittanut sopimusta. Ensi lokakuussa pidetään EU:n ja Afrikan maiden kuudes huippukokous ja päätetään neuvottelut uudesta kumppanuussopimuksesta 78 maan kesken.
EU on Afrikan suurin avunantaja. Kehitysyhteistyötä kanavoidaan eri rahoitusvälineiden kautta. Tärkein näistä on Euroopan kehitysrahasta (EKR), joka perustuu Cotonoun sopimukseen eikä ole osa unionin yleistä talousarviota.
Kauppasuhteissa keskeisiä välineitä kaupan edistämiseksi EU:n ja Afrikan alueiden välillä ovat WTO:n sääntöjen mukaiset kauppajärjestelyt eli talouskumppanuussopimukset.
Seuraavaksi komissio käynnistää Afrikka-strategiaa koskevat julkiset kuulemiset. EU:n lopulliset Afrikka-tavoitteet julkaistaan syksyllä.
Afrikassa on 54 maata ja yhteensä yli miljardi ihmistä. Väestö on nuorta, 10 vuoden kuluttua Afrikassa on 700 miljoonaa työikäistä ihmistä, kun Euroopassa on yhteensä noin 500 miljoonaa ihmistä.