EU:n ulkoministerit joutuvat harjoittamaan melkoista Libanonin tilanteen jälkipuintia sekä käsitelemään vaikeuksia jäsenmaiden yhteisen näkemyksen löytymisessä, kun unionin ulkoministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseensa Lappeenrantaan perjantaina.
Yhteinen toimintasuunnitelma löytyi lopulta viikko sitten, mutta jahkailu ja lukemattomat puhelinsoitot osoittivat jälleen kerran, kuinka hankalaa 25 maan unionissa on hoitaa yhteistä ulkopolitiikkaa.
EU:ssa on vaikea löytää yhteinen toimintasuunnitelma kriisien hallinnassa, jos suuret jäsenmaat ovat eri linjoilla.
Ranskan vaati nopeita ja tehokkaita toimia konfliktin lopettamiseksi, kun taas Britannia vastusti epäillesssään, ettei kaikkia jäsenmaita saada yhteisen näkemyksen taakse.
Ranskan presidenttiJacques Chirac on arvostellut EU:n toimintaa, eikä Suomikaan puheenjohtajan ominaisuudessaan jää kritiikin ulkopuolelle.
Toisaalta Chirac itse sekoitti EU:n toimia vaatimalla ensin joukkojen komentajuutta Ranskalle ja lupaamalla tuntuvat joukot paikalle. Hän pyörsi sanansa hämmentäen muut jäsenmaat ja muutti kantansa uudelleen selittäen syyksi sen, että YK:n komentojärjestelmä on muutettu paremmaksi.
Chirac kuitenkin haluaisi EU:lle selkeämmän ja vahvemman roolin maailmapolitiikassa. Libanonin ja Israelin välinen sota edistänee ehkä tämän roolin rakentamista. "Sen täytyy olla tekijä, joka pystyy edesauttamaan rakentavaa keskustelua maailman suurvaltojen kanssa", Chirac vaati EU:lta alkuviikolla.
Kokouksen aattona YK:n pääsihteerin Kofi Annanin ja Israelin hallituksen yhteisymmärrys siitä, että Israel vetäytyy Libanonista, kun paikalla on noin 5 000 rauhanturvaajaa, helpottaa EU:n ulkoministerien keskustelua.
Annan arvioi, että vaadittu määrä sotilaita olisi paikalla kymmenessä päivässä, mutta monen EU-maan rauhanturvaajat saapuvat paikalle paljon myöhemmin.
EU:n ulkopolitiikan kentällä häärii kolme tekijää. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Javier Solana edustaa jäsenmaita. Lisäksi vuorossa olevan puheenjohtajamaan ulkoministerin on oltava unionin aktiivinen edustaja. Kolmas tekijä on komission ulkosuhteista vastaava komissaari.
Useissa kansainvälisissä konflikteissa toinen osapuoli ei aina tiedäkään, miten EU:n sisäiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua.
Lappeenrannan kokouksessa keskusteltaneen myös Libanonin jälleenrakennuksesta. EU panostaa tapojensa mukaan jälleenrakennukseen, vaikka myös kansainvälinen rahoittajakokous lupasi alueelle tuntuvaa tukea Tukholmassa torstaina.
Lappeenrannan epävirallisessa kokouksessa keskitytään ensimmäisenä päivänä myös Lähi-idän kokonaistilanteeseen ja pohditaan, miten rauhanprosessi saataisiin taas käyntiin ja mitä uusia tehostuskeinoja se tarvitsisi. Lisäksi Israelin ja palestiinalaisten suhteet ovat jääneet Libanonin sodan varjoon.
Puheenjohtajamaa Suomi on asettanut tavoitteekseen tiivistää kokouksia keskittymällä vain tiettyihin teemoihin, joista saataisiin perusteellisempia keskusteluja aikaiseksi. Sen vuoksi Lähi-idän asioiden lisäksi listalla ovat kokouksen toisena päivänä vain Venäjä ja Iran.
Ministerit käsittelevät Venäjän kehitystä sekä EU:n ja Venäjän tämänhetkistä sopimustilannetta.
Solana antaa kokouksessa tilannekatsauksen Iranin ydinohjelmasta.
Saksa, Britannia ja Ranska ovat neuvotelleet Iranin kanssa rauhanomaisesta ydinohjelmasta ja tarjonnut erilaista teknistä tukea Iranille, jos se luopuu ydinaseiden kehittämisestä. Iran on torjunut tarjouksen. Asia siirtyy YK:n käsittelyyn, jossa Irania uhkaavat pakotteet.