Oulu-Bryssel
Järjestyksessään kuudes eurooppalaisen tutkimuksen puiteohjelma pyörähti käyntiin vuoden vaihtumisen myötä.
Joulukuussa avatulla ensimmäisellä hakukierroksella Euroopan komissio jakaa tutkimuksen rahoittamiseksi viisi miljardia euroa. Hakuja on ensimmäisessä vaiheessa 49 ja ne umpeutuvat suurimmaksi osaksimaalis-huhtikuussa.
Brysselissä marraskuussa julkistettu kuudes puiteohjelma on mittava hanke. Vuosina 2002-2006 toteutettavan ohjelman kokonaisbudjetti nousee 17,5 miljardiin euroon, joka jaetaan etupäässä seitsemän painopistealueen kesken.
Summa on lähes neljä prosenttia EU:n koko budjetista. Vuonna 1984 alkunsa saaneet puiteohjelmat ovatkin EU:n tärkein Euroopassa tehtävän tutkimuksen rahoitusväline.
Suurin osa nyt myönnettävästä rahoituksesta, eli 3,4 miljardia euroa suunnataan biotieteille, nanoteknologiaan ja älykkäisiin materiaaleihin, ilmailu- ja avaruustutkimukseen, elintarviketieteisiin, ympäristö-, energia- ja liikennetutkimukseen sekä yhteiskuntatieteisiin.
Edellä mainittujen lisäksi kuudennen puiteohjelman ensimmäisessä vaiheessa rahoitetaan muun muassa tutkijaliikkuvuutta, tutkimusrakenteita, kansallisten ohjelmien verkottamista, tiedeviestintää sekä Euroopan ja muun maailman välistä yhteistyötä.
Myös pk-yrityksille suunnataan rahoitusta.
Suomalaiset vahvoilla EU:n innovaatiomittauksissa
Tekesin erityisasiantuntija Karin Wikman ei osaa vielä arvioida kuinka moni suomalaistutkija- tai ryhmä tulee hakemaan puiteohjelmasta rahoitusta työhönsä, mutta hän tietää kiinnostusta löytyvän.
"Hakijoiden joukossa on varmasti myös tällä kertaa laadukkaita suomalaisia projekteja. Suomalainen tutkimus on perinteisesti noteerattu korkealle ja Suomi saakin komissiolta enemmän euroja takaisin kuin mitä itse maksaa."
Pitkin syksyä aiehaussa, eli alustavasti esillä olleet hankkeet ovat herättäneet kiinnostusta suomalaista tutkimusta kohtaan, mutta myös meikäläiset tutkijat ovat aktivoituneet hakeutumaan mukaan muiden maiden projekteihin.
"Tekesille tulee runsaasti puheluita ulkomailta, joissa kysellään yhteistyömahdollisuuksia. Suomi kiinnostaa myös opiskelumaana."
Wikmanin mukaan Suomen sijoittuminen korkealle EU:n innovaatiomittauksissa lisää maamme vetovoimaa ulkomailla.
Viimeksi Suomi sai kiitosta joulukuun loppupuolella julkaistussa innovaatiotutkimuksessa, jossa se sijoittui Euroopan maiden joukossa kärkipäähän.
Vuoden lopun katsauksessa mitattiin huipputeknologia-alojen innovointia eri EU-maissa ja tulevissa jäsenvaltioissa.
Seurannassa olivat muun muassa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan henkilöstöresurssit, koulutustaso, työllisyys, patenttihakemusten määrä sekä panostus tieto- ja viestintäteknologiasektoriin.
Tutkimukset arkistosta oikeaan käyttöön
Kuudennen puiteohjelman tutkimusmuodoista huomattavimpia tulevat olemaan uudet isot hankemuodot, eli integroidut projektit ja huippuosaamisen verkostot.
"Integroiduissa projekteissa rahoitetaan useiden hankkeiden sijasta johdonmukaisia tutkimusohjelmia. Tutkimusta tehdään kattavasti ympäri Eurooppaa ja mukana on runsaasti eri alojen asiantuntijoita"
"Tavoitteena on, etteivät tutkimustulokset jää pölyttymään arkistoon, vaan ne otetaan hankkeen loputtua todellakin käyttöön", Wikman toteaa.
Huippuosaamisen verkostoilla puolestaan haetaan entistä tiiviimpää yhteistyötä eri maiden ja asiantuntijoiden välillä. Näin siksi, etteivät maat tekisi päällekkäistä tutkimusta, vaan jokainen voisi keskittyä vahvimpaan osaamisalueeseensa.
"Verkostojen tarkoitus on nivoa asteittain yhteen sen jäsenten toimintaa ja luoda siten virtuaalisia osaamiskeskuksia."
Biohajoavat materiaalit Oulusta maailmalle
Aiemman eli viidennen puiteohjelman yksi näkyvimmistä suomalaissaavutuksista kehitettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Oululaiskirurgit osoittivat tutkimuksessaan leikkaushoidossa käytettävien biohajoavien materiaalien soveltuvuuden lasten kallokirurgiaan.
Biohajoavilla materiaaleilla korvataan kallokirurgiassa käytetyt titaaniset levyt ja ruuvit. Titaaniosat joudutaan poistamaan lapsen kallon kasvaessa, koska metalliset kiinnitysmekanismit voivat tunkeutua kallon sisäpuolelle ja aiheuttaa aivovaurioriskin. Biohajoavien materiaalien käyttöönoton myötä vältytään suurilta uusintaleikkauksilta. Tämä vähentää hoitokuluja olennaisesti.
EU tuki tätä keväällä 1998 alkanutta demonstraatioprojektia
800 000 eurolla eli noin 4,7 miljoonalla silloisella markalla.