Suomeen tuotiin viime vuonna noin 6 miljoonaa kiloa vähemmän elintarvikekalaa kuin vuonna 2004. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tilaston mukaan eniten eli yli 4 miljoonaa kiloa väheni lohen tuonti. Myös muissa tuoreen kalan tuoteryhmissä tuonti väheni. Vain kalavalmisteiden ja -säilykkeiden tuonti pysyi ennallaan.
Vaikka tuontimäärä väheni, tuodun kalan arvo kasvoi. Viime vuonna tuontikalan arvo oli 152 miljoonaa euroa, mikä on 5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Suomen Kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Harri Kukka arvioi lohen tuonnin vähenemisen ja tuontihintojen nousun johtuvan osaksi EU:n Norjan lohelle asettamasta tuontitullista.
"Toinen syy on lohen kysynnän kasvu Euroopassa, jolloin tuontipaine Norjasta Suomeen on vähentynyt. Lisäksi Norjassa on tuottajaportaassa tapahtunut erityisjärjestelyjä, joiden seurauksena kalankasvatus on siellä harvempien, mutta suurempien yritysten käsissä. Nämä ovat pystyneet vähentämään hintakilpailua. Lohen hinta Norjassa on noussut, mikä näkyy tuontimäärissä Suomeen", hän kertoo.
EU asetti 2003 Norjasta tuotavalle kirjolohelle polkumyyntitullin. Lohen tuontia rajoitetaan minimihintajärjestelmällä.
Kirjolohen kysyntä näkyy hinnoissa
Juuri nyt kirjolohen markkinatilanne kalankasvattajan kannalta on Suomessa parempi kuin aikoihin. Kysyntä ylittää selvästi tarjonnan.
"Itse asiassa kauppa ei tahdo saada kotimaista kirjolohta riittävästi, mikä näkyy myös hintatasossa. Kirjolohen hinta on nyt parempi kuin pitkiin aikoihin", Kukka kertoo.
Tosin vuosien mittaan myös kirjolohenkasvattajien määrä on vähentynyt.
Halpatuonnin lisäksi karsintaa on aiheuttanut kotimainen ympäristöpolitiikka, joka on pienentänyt laitosten tuotantokapasiteettia.
"Osa laitoksista ei enää pysynyt kannattavana vaan ne joutuivat lopettamaan toimintansa", Kukka kertoo.
Lämmin vesi kiihdyttää kalan kasvua
Yrittäjä Pentti Parviainen Taivalkosken Kalasta pitää Norjan kirjolohen tuonnin vähenemistä ja hinnan nousua elinkeinonsa kannalta erittäin hyvänä asiana. Kotimaisen kirjolohen tarjonnan niukkuutta hän selittää vuodenajalla.
"Vielä alkukesästä kirjolohta ei ainakaan Taivalkosken korkeudella kannata teurastaa. Kirjolohi alkaa kasvaa kunnolla vasta silloin, kun vesi on 15-asteista", hän kertoo.
Norjalainen kirjolohi ja norjalainen lohi ovat pitkään sanelleet suomalaisen kirjolohen hintatason. Parviainen kertoo, että erot tuotanto-olosuhteissa ovat valtavat.
"Kun Taivalkoskella on kirjolohen kasvun kannalta ihanteellisia päiviä vuodessa noin sata, Norjassa niitä on 365. Kaiken lisäksi he ovat keskittyneet kasvattamaan kirjolohta kaksi kertaa nopeammin kasvavaa lohta."
Suomalaisilla kalankasvattajilla ovat kotimaan markkinoilla omat etunsa.
Markkinakanavat ovat lyhyet, jolloin kala saadaan viimeistään seuraavana päivänä kaupan tiskille.