Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisun suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Linjauksen mukaan kannanhoidollinen metsästys on mahdollista, mutta se edellyttää entistä tiukempia perusteluja sekä sitoutumista susikannan suojeluun.
Metsästäjäliitto on tyytyväinen siihen, että kannanhoidollinen metsästys sallitaan. Tuomioistuimen tiukkoja ehtoja pidetään haastavina.
– Laittoman tappamisen ehkäiseminen on periaatteessa hyväksyttävä syy kannanhoidollisten kaatolupien myöntämiseen, mutta perustelut vaativat eri tahojen yhteistyötä tieteellisen näytön hankkimiseksi, sanoo toiminnanjohtaja Heli Siitari Metsästäjäliiton tiedotteessa.
Ratkaisussa edellytetään, että metsästyspäätökset pohjautuvat tieteelliseen näyttöön.
– Tämä nostaa luotettavan ja tarkan susikannan arvioinnin entistäkin tärkeämpään asemaan. Jokainen kirjattu havainto on merkittävä kannan elinvoimaisuuden arvioimiseksi, Siitari toteaa.
Tämän vuoden maaliskuussa Suomen susikannan kooksi arvioitiin 185–205. Kesällä sudet ovat saaneet pentuja. Metsästäjäliitto on ollut tiiviisti mukana susikannan hoitosuunnitelman päivittämisessä. Sen yhtenä tavoitteena on suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen.
– Kokemukset karhun ja ilveksen kannanhoidollisesta metsästyksestä Suomessa ovat osoittaneet, että niiden kannat voivat hyvin ja näiden suurpetojen yleinen hyväksyntä on kasvanut, Siitari toteaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa tiedotteessaan, että Suomen susikanta ei ole vielä elinvoimainen. Järjestön mukaan kiintiömetsästystä ei voi vielä aloittaa.
– Suden kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin Suomen kanta on saatu perinnöllisesti turvalliseksi. Se tarkoittaa vähintään 25 lisääntyvää laumaa eli noin 300–500 sutta vuodesta ja vuodenajasta riippuen, kommentoi puheenjohtaja Harri Hölttä.
Suomen korkein hallinto-oikeus pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua susien kiintiömetsästykseen vuonna 2017.