Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista etenee Euroopan unionissa. Perustuslain ei pitäisi muuttaa kansalaisen arkielämää välittömästi. Sen on määrä kehittää Euroopan unionin sisäistä toimivuutta. Valta pysyy perustuslain mukaan edelleen jäsenmailla.
Perustuslakiehdotusta valtioneuvostossa esitellyt ylitarkastaja Lotta Lindegren valtioneuvoston EU-sihteeristöstä korostaa, että itse perustuslaki ei tule muuttamaan unionin politiikoiden sisältöä.
"Toivottavasti EU pystyy tekemään tehokkaammin päätöksiä sen ansiosta, ja kansalaisille selkiytyisi nykyistä paremmin mitä EU tekee. Unioniin tulevat sitovat kansalaisoikeudet. Myös sopimusrakenne muuttuu yksinkertaisemmaksi", hän luettelee uuden perustuslain vaikutuksia.
Politiikan sisältö on edelleen jäsenvaltioiden käsissä. Asiat, jotka selvästi tulevat vaikuttamaan kansalaisiin, ovat EU:n laajentuminen, maatalouspoliittiset ratkaisut sekä rakennerahastopolitiikka vuodesta 2007 eteenpäin.
"Perustuslaki vahvistaa unionin edustautumista ulospäin. EU voi nykyistä tehokkaammin toimia maailman konflikteissa ja puolustaa niitä arvoja, jotka on koettu eurooppalaisiksi", Lindegren sanoo.
Äänestys EU:hun liittymisestä riittää
Joka huulella velloo kysymys, järjestetäänkö Suomessa kansanäänestys ennen kuin maamme hyväksyy EU:n perustuslain. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että äänestystä ei tarvitse järjestää. Myös hallitus pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla on samaa mieltä. Kansan antama valtuutus EU:hun liittymisestä vuonna 1995 riittää myös EU:n perustuslain hyväksymiseen.
"Se on selkiyttävä, kokoava ja uudelleen organisoiva harjoitus - ei suuri vallankumous, joka muuttaisi EU:n ihan toisenlaiseksi. Kansanäänestyksen järjestäminen on sitten poliittinen kysymys. Halutaanko se järjestää kun kuullaan, mikä on hallitusten välisen konferenssin (hvk) lopullinen päätös. Tällä haavaa äänestys ei näytä todennäköiseltä", sanoo Lindegren.
On puhuttu myös kansanäänestyksen järjestämisestä samana päivänä kevään eurovaalien yhteydessä. Niin ei Suomen oman perustuslain mukaan voi menetellä.
Kuusi maata järjestänee EU:n perustuslaista kansanäänestyksen. Laki edellyttää tanskalaiset ja irlantilaiset äänestämään. Lisäksi Ranska, Espanja, Portugali ja Malta ovat näillä näkymin järjestämässä äänestyksen.
Perustuslakiehdotuksen suurimpia poliittisia asioita tulevat olemaan kysymykset EU:n toimielinten yhteisestä puolustuksesta ja toimivallasta. Suomalaisia kiinnostavimmat kysymykset ovat myös puolustus ja kysymys EU-komission kokoonpanon mahdollisesta muuttumisesta.
Perustuslakiehdotuksen lopullisissa viilauksissa aikaa vie sovittaminen kunkin maan kanssa tehtyihin nykyisiin sopimuksiin. Suomen kannalta näitä asioita ovat esimerkiksi Ahvenanmaa-pöytäkirja ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asema.
Niistä tulee lista EU:n perustuslain loppuun.
Kaikille yhteiset kansallistunnukset?
Yhteinen rahahan meillä jo on. Perustuslakiehdotus sisältää maininnat yhteisistä kansallistunnuksista. EU:n tähtilippu liehumaan salkoon, osan Beethovenin Kuudennesta sinfoniasta otettaisiin kansallishymniksi ja toukokuun 9. vietettäisiin Eurooppa-päivää yhteisenä kansallispäivänä. Muun muassa europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas.) on arvellut, että ne syrjäyttävät siniristilipun, Maamme-laulun ja joulukuun 6. päivän juhlinnan.
Lotta Lindegren painottaa, että noilla kolmella seikalla ei ole minkään sortin merkitystä, vaikka ne ovatkin lueteltu ehdotuksessa. Lippuhan on jo olemassa, ja Eurooppa-päivää on vietetty Suomessa jäsenyyden alusta lähtien.
"Niiden mainitseminen perustuslaissa ei tee Suomesta liittovaltiota. Maininnat eivät ole tarpeellisia, mutta ei niistä mitään vaaraakaan ole", hän arvioi.
Laatu asetetaan
kiireen edelle
Optimistisimmat uskovat, että perustuslaki olisi voimassa vuonna 2006. Hvk pyritään saamaan valmiiksi ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja, mutta tämänhetkinen puheenjohtajamaa Italia haluaisi kiirehtiä asiaa niin, että se selvitettäisiin jo maan puheenjohtajuuden aikana ennen joulua.
"Suomen mielestä tuo aikataulu on mahdollinen, mutta jos asioiden käsittely vaatii pidemmän ajan, siihen pitää olla valmis. Tärkeintä on, että perustuslain sisältö tulee olemaan, laadukas, hyvä ja juridisesti kestävä", Lindegren sanoo.
Perustuslaista saa tietoa Eurooppa-tiedotuksen toimipisteistä muun muassa Oulun kaupunginkirjastosta. Kaikelle kansalle jaettavan tiedotteen tekeminen on hallituksen käsissä, jos kansanäänestys toteutetaan.
Aluetiedottaja Ritva Lampén Oulun Eurooppa-tiedotuksesta kertoo, että eniten ollaan huolissaan yhteisestä puolustuksesta ja kysellään EU-komission kokoonpanosta ja sen valintaperusteista.
"Perustuslailla on selvät arvot ja tavoitteet. Nyt siinä on myös kaivattu eroamispykälä, ja kansallisten parlamenttien valta selkiytyy. EU:sta tulee perustuslain toteutuessa oikeushenkilö, ja se pystyy liittymään Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen", Lampén luettelee.
Hän ei pidä kansanäänestystä tarpeellisena, koska perustuslaki ei muuta EU:n luonnetta. Toimivallan jako säilyy, samoin Nizzan sopimukseen pohjautuva perusoikeuskirja.
Eurooppa-tiedotus järjestää yleisölle avoimen keskustelutilaisuuksien sarjan EU:n perustuslaista. Oulussa tilaisuus pidetään Pakkalan salissa kirjastotalolla 27. lokakuuta. Keskustelemassa ovat tohtori Teija Tiilikainen, europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi (kok.) ja kansanedustaja Lyly Rajala (kd.).
Samana päivänä tilaisuus pidetään Kajaanissa ja 3. marraskuuta Rovaniemellä. Lisäksi syksyn mittaan EU-komission edustus järjestää vastaavanlaisia kansalaiskeskustelutilaisuuksia.