YK:n ilmastokokouksessa Poznanissa vakuutettiin torstaina, että käsillä olevasta kahdesta kriisistä ilmastoa koskeva on se suurempi.
"Kun maailma on toipunut taloustaantumasta, se ei ole toipunut ilmastonmuutoksesta", muistutti YK:n ilmastoneuvotteluiden pääsihteeri Yvo de Boer paikalle kokoontuneille ympäristöministereille.
Poznanissa vallitsi hämmennys siitä, kuinka oikein edetään ja mitä tavoitellaan. Ulkoiset muodot sinänsä ovat jo selvillä. Uuden ilmastosopimuksen takaraja on vuoden kuluttua Kööpenhaminassa. Ensi vuoden alkupuolen aikana kaikkien maiden tulisi tuoda omat kantansa julki, syksylle on lisätty virkamiesneuvotteluita ja sitten mennäänkin jo Tanskaan, jossa panokset ovat todella korkealla.
Niin korkealla, että aikatauluongelmat ja todellisuus alkavat iskeä vastaan.
On jo todennäköistä, ettei valmista ja yksityiskohtaista sopimusta ehditä saada valmiiksi siihen mennessä. Tavoitteena on kuitenkin selkeä poliittinen sitoumus.
Poznanissa pulaa oli juuri selkeydestä. Tunnelmia sekoitti epätietoisuus siitä, mitä EU:n ilmastopaketille samaan aikaan Brysselissä tapahtuu. Juuri EU on tähän asti ollut ilmastojohtajana.
EU järjestöjen hampaissa
Komission ja puheenjohtajamaan Ranskan edustajat tekivät kaikkensa vakuuttaakseen, ettei EU luovu tavoitteistaan. vaan kyse on vain käytännön keinoista. "Unionin lopullisena tavoitteena ei ole 20 vaan 30 prosentin päästövähennys", ympäristökomissaari Stavros Dimas huomautti.
EU:n sisäistä tilannetta silti kuvaa, että seuraavan puheenjohtajan Tshekin ympäristöministeri Martin Bursik joutui erikseen sanoutumaan irti maansa presidetin Vaclav Klausin ilmastonmuutosta väheksyvistä näkemyksistä. "Hänen kantansa ei ole Tshekin virallinen kanta. Älkää välittäkö tämän tapaisista kommenteista", ministeri vetosi.
Hiilivoimaloita pursuavan isäntämaan Puolan presidentti Lech Kaczynski puolestaan julisti avaussanoissaan, kuinka Puola on täyttänyt kaikki Kioton velvoitteensa ja kuinka maan ilmastopolitiikka on menestys.
Ympäristöjärjestöt olivat Poznanissa torstaina raivoissaan siitä, miten EU oli tekemässä.
"EU:n paketti on roskaa", julisti WWF:n edustaja Stephen Singer. Hänen mielestään unioni rikkoo lupauksensa ja on tärvelemässä tehdyt sopimukset.
Järjestöjen näkemys on, että tällä hetkellä aloite on siirtynyt kehittyville maille, joilla ei kuitenkaan ole käytettävissään kylliksi varoja ja teknologiaa, ja että teolliset maat eivät nyt tunnusta todellisuutta.
Ympäristöjärjestöt jakavat Poznanissa päivittäin "päivän fossiili" -palkinnon maalle, joka on eniten jarruttanut ilmastotavoitteiden toteuttamista. Poznanissa noita pisteitä on ropissut juuri EU-maille. Saksan liittokansleri Angela Merkel oli yksi "voittajista" ja listalla ovat myös Ranska, Puola ja Italia.
Ruotsille iso vastuu
Ruotsi on EU:n puheenjohtaja Kööpenhaminan kokouksen aikaan, ja pääministeri Fredrik Reinfeldt listasi Poznanissa uuden ilmastosopimuksen kolme pääperiaatetta: sen on annettava hiilidioksidipäästöille hinta globaalisti, sen on kyettävä rajoittamaan lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen ja sen on oltava reilu niin teollistuneiden kuin kehittyvien maiden kannalta.
"Finanssikriisi ei ole tekosyy luistamiselle pitkän tähtäimen ilmastonsuojelusta", Reinfeldt sanoi.
Poznanissa oli torstaina auki joitakin yksittäisiä kysymyksiä, kuten ratkaisut sopeuttamisrahastosta, joka auttaisi kehittyviä maita. Oleellisempi ongelma kuitenkin oli yhteisen näkemyksen puuttuminen.
Tätä tarkoitusta varten Poznaniin oli koottu ministereistä pyöreä pöytä, joka torstai-iltana keskusteli kuudesta kysymyksestä, kuten tarvittavien leikkausten suuruudesta ja rahoituksesta. Tarkoituksena on luoda yhteinen visio, tahtotila.
Tämän pohjalta perjantaina annettavat päätelmät ohjaavat jatkoneuvotteluita.
Suomen puheenvuoron Poznanissa pitäneen ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat rahoituksen lisääminen, puhtaan teknologian siirto sekä metsäkadon torjuminen. "Tarvitsemme todellisen vallankumouksen ilmaston kannalta myönteisten teknologioiden kehityksessä ja siirrossa", hän sanoi.