EU:n tais­te­lu­osas­to iskussa

Saksan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Hans-Otto Budde ja puolustusvoimain operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Markku Koli kiittävät avoimesti EU:n uusia kriisinhallintavalmiuksia.

Saksalaiset panssaroidut miehistönkuljetusvaunut olivat mukana mellakoiden hallitsemisharjoituksessa.
Saksalaiset panssaroidut miehistönkuljetusvaunut olivat mukana mellakoiden hallitsemisharjoituksessa.
Kuva: Kimmo Kiimalainen

Saksan maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Hans-Otto Budde ja puolustusvoimain operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Markku Koli kiittävät avoimesti EU:n uusia kriisinhallintavalmiuksia. Molemmat olivat tiistaina seuraamassa unionin nopean toiminnan joukkoihin kuuluvan Saksa-Suomi-Hollanti -taisteluosaston yhteisharjoitusta Lehninissä Saksassa.

Budden mukaan Berliinin kupeessa pidetty yhteisharjoitus osoitti, että unionin kyky osallistua kansainvälisten kriisialueiden rauhoittamiseen on hiottu lähes vuonna 2004 hyväksytylle tavoitetasolle.

"Kolmen vuoden kehityksen tuloksena on syntynyt iskuvoimainen väline", Budde sanoo.

Saksalaiskenraali kiittää myös monikansallisen taisteluosaston kykyä toimia yhdessä yli kansallisuusrajojen.

"Harjoituksessa nähtiin, että kyseessä on yksi yhtenäinen joukko - ei yksi saksalainen, yksi suomalainen ja yksi hollantilainen."

Yhteistyötä suomalaissotilaiden kanssa saksalaiskenraali pitää yleisesti kitkattomana, minkä hän arvioi johtuvan maiden samankaltaisesta kulttuuritaustasta.



Hyvä koulutus,
hyvät varusteet


Yksi yhteisharjoitukseen osallistuneista noin 130 suomalaissotilaasta oli Oulussa opiskeleva kersantti Anssi Patrikainen, 25.

Patrikainen kuuluu taisteluosaston suomalaiseen suojauskomppaniaan, jonka tehtävänä on osaston esikunnan ja kuljetusten suojaaminen operaatiokohteessa. Käytännössä EU-sotilaan tehtäväksi voi tulla taisteluosastossa kuitenkin melkein mikä tahansa työ humanitäärisestä avusta rauhan palauttamiseen.

Lehninissä suojauskomppania harjoitteli tiistaina mellakoiden hallitsemista samaan aikaan, kun osaston saksalaisosat kävivät asutuskeskustaistelua.

Anssi Patrikainen pitää taisteluosaston osaamisen salaisuutena ennen kaikkea hyvää koulutusta, joka pesee hänen mukaansa YK-valmennuksen mennen tullen.

"Koulutus nopean toiminnan joukkoihin kesti seitsemän kuukautta, Kosovon-tehtäviin kolme viikkoa", rauhanturvaajana palvellut Patrikainen kuvailee.

Kiitosta saa erikseen myös suomalaissotilaiden omaa luokkaansa oleva varustus, mitä etenkin saksalaiset katselevat kadehtien.

Patrikainen sanoo pyrkineensä EU-sotilaaksi ollakseen hyvän porukan eturivissä näkemässä Euroopan oman kriisinhallintainstrumentin luomista.

"On mielenkiintoista olla mukana näkemässä, miten tällainen hanke potkaistaan liikkeelle", Patrikainen sanoo.



Valmius kunnossa,
kohteet auki


Kenraalimajuri Markku Koli näkee hyvin sujuneessa Saksan-harjoituksessa yleisesti todisteen suomalaisesta sotilasosaamisesta.

"Yhteisharjoitus osoittaa, että suomalaisjoukko on hyvin samalla tasolla EU-kumppaniensa kanssa", Koli sanoo.

Saksalais-suomalais-hollantilainen taisteluosasto on kesäkuun loppuun asti toinen EU:n kahdesta jatkuvassa valmiudessa olevasta taisteluosastosta.

Seuraavan kerran suomalaiset osallistuvat nopean toiminnan joukkoihin vuonna 2008 Ruotsin vetämässä pohjoismaisessa taisteluosastossa.

Kenraalimajuri Koli ja kenraaliluutnantti Budde eivät kumpikaan halunneet tiistaina esittää arvioita EU-taisteluosastojen mahdollisista tulevista operaatiokohteista.

Saksan-harjoitukseen osallistui noin 800 sotilasta. Se kesti kaksi viikkoa. Osaston suomalaiset palaavat Porin Prikaatiin Suomeen perjantaina.

Ilmoita asiavirheestä