Hallitus lähetti entisen pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) suurin elkein talousasioiden pätkäkomissaariksi ja Suomen tulevaksi komissaariksi Brysseliin. Mikäli EU:n huippuviroissa ei nappaisi, komissiossa olisi joka tapauksessa luvassa merkittävä salkku. Korkealle asetetut toiveet ovat karisemassa lohdutuspalkinnon puolelle. Painavan salkun sijaan Katainen on yllättäen jäämässä ilman omaa pääosastoa.
Vielä heinäkuussa pääministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti, että Katainen saa uuden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ystävänä painavan salkun komissiosta. Tavoitteeksi asetettiin salkku, jossa EU:n toimivalta on suuri.
Financial Times ennakoi jokin aika sitten, että Kataisesta tulisi uudenlaisen finanssikomissaarin salkun haltija. Kokenut valtiovarainministeri, pääministeri ja talouskurin puolestapuhuja olisi sopiva henkilö EU:n finanssikomissaariksi. Helsingin Sanomat palautti odotukset maan pinnalle kertomalla tällä viikolla, että Katainen on jäämässä kokonaan ilman omaa portfoliota eli nimikkosalkkua.
Ystävyys ei salkkujaossa olekaan kestävä peruste. Komission kokoaminen on hienovarainen ja monimutkainen palapeli, jossa on paljon liikkuvia osia. Lissabonin sopimuksen mukaan jokainen jäsenmaa lähettää Brysseliin komissaarin.
Komissiota kootessaan Junckerin on otettava huomioon suurten ja pienten jäsenmaiden paineet, alueellinen edustavuus, henkilöiden pätevyys ja sukupuoli. Jäsenmaiden tarjoamasta joukosta pitää muodostaa paras mahdollinen eurooppalainen ihannetiimi.
Painavan salkun sijaan Kataiselle kaavaillaan koordinoivaa tehtävää komission varapuheenjohtajana. Pääministeri Stubb vakuutti, että asiakokonaisuuksia koordinoiva varapuheenjohtajuus voi olla merkittävä mahdollisuus varsinkin jos varapuheenjohtajien määrää karsitaan nykyisestä ja komission puheenjohtaja jakaa omia valtuuksiaan ja tehtäviään.
Entinen EU-komissaari, taas poliitikoksi sukeutunut uusi europarlamentaarikko Olli Rehn (kesk.) kuittasi Ylen haastattelussa koordinoinnin seurustelutehtäväksi. Vaarana onkin, että suurten maiden komissaarit viis veisaavat pienestä jäsenmaasta tulevan varapuheenjohtajan opastuksesta.
Suomella on ollut onnea komissaarisalkuissa, vaikka niitä arvioitiin aikoinaan alun alkaen köykäisiksi. Laajentumis- ja talouskomissaarin pestit ovat olleet keskeisiä ja erittäin vaikutusvaltaisia tehtäviä Euroopassa.
Komissaarin tehtävissä onnistuminen riippuu muuttuvista tilanteista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Vaikka komissaarit ovat EU:n palveluksessa, Suomessa komissaarin tehtävät ja Suomen vaikutusvalta on nähty laajemmin.
Vielä on aikaista arvioida, mihin suuntaan salkuttoman komission varapuheenjohtajan tehtävät johtavat. Varminta olisi saada merkittävä komissaarin salkku. Pienelle maalle EU:n mielekkyys rakentuu sisämarkkinoiden ohella sen varaan, että yhteisössä on mahdollista saada kokoaan suurempi painoarvo. Seinäruusuksi ei pidä tyytyä.
Pääkirjoitus