Suomi vastustaa suppeamman maaryhmän muodostaman puolustusytimen perustamista Euroopan unioniin. Hallitus torjuu myös yhteisen puolustuksen, joka voisi merkitä myös turvatakuita Naton viidennen artiklan tapaan.
Hallitus hyväksyi perjantaina eduskunnalle annettavan selonteon neuvottelutavoitteista EU:n hallitusten väliseen konferenssiin.
EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja yhteisen puolustuksen osalta Suomen hallitus painottaa voimakkaasti sitä, että näitä osa-alueita on kehitettävä koko unionin yhteisinä kysymyksinä.
Unionin uskottavuus
edellyttää kaikkia
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan suljettuja ja avoimia puolustusytimiä pohdittaessa on arvioitava sitä, että palvelevatko ne yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
"Mitä lisäarvoa suljettu ydin toisi EU:lle. Unionin on kokonaisuudessaan käytettävä kaikkia voimavarojaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyväksi", Tuomioja tähdensi hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Pienemmän maaryhmän esiintyminen EU:n nimissä ei ole hallituksen mielestä omiaan lisäämään unionin uskottavuutta turvallisuuspoliittisena toimijana.
Suuri osa EU-maista kuuluu Natoon eli on sitoutunut yhteiseen puolustukseen. Tuomioja ei halunnut sotkea Naton roolia EU:n tulevaisuuspohdintoihin. "Unioni ei tee ratkaisuja Naton puolesta."
Suomi vieroksuu vahvasti sitä, että tiiviimpään rakenneyhteistyöhön puolustuksessa myöhemmin mukaan haluava tarvitsisi hyväksynnän jo mukana olevilta jäsenmailta. Jos tiivis puolustusydin syntyy, hallituksen mielestä ovien täytyy olla avoinna yhteistyöhön mahdollisesti myöhemmin haluaville.
Suomi hyväksyy konventin esityksen puolustusmateriaali- ja tutkimus- ja voimavaravirastosta.
Yhteisen kauppapolitiikan tehostamista Suomi kannattaa, mutta haluaa jatkoneuvotteluissa varmistua siitä, että peruspalveluja koskeva päätöksenteko säilyy kansallisella tasolla.
Suomi ei uhkaa
veto-oikeudella
Vaikka hallituksen linjaukset puolustuksen saralla ovat varsin tiukat, niin pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti, ettei Suomi aseta ehdottomia neuvottelutavoitteita. "Me emme uhkaa veto-oikeudella."
Hallitus ei asettanut neuvottelutavoitteitaan tärkeysjärjestykseen. Vanhanen kertoi, ettei Suomi hirttäydy yksittäisiin kysymyksiin, vaan lopputuloksen ratkaisee kokonaisuus.
Suomen ehdoton prioriteetti Vanhasen mukaan on, että kymmenellä uudella jäsenmaalla laajeneva unioni saa uuden perussopimuksen. Hänen mukaansa unionilla on oltava uusi sopimus hyvissä ajoin ennen kesäkuun EU-parlamenttivaaleja.
Hän korosti unioniin toimintakyvyn tärkeyttä ja pienen maan vaikutusmahdollisuuksien optimointia.
HVK:sta aito
neuvotteluprosessi
Suomi on valtaosaltaan tyytyväinen perustuslakia valmistelleen konventin esitykseen. Erityisen hyvä tuloksia konventti saavutti Vanhasen mielestä niissä kysymyksissä, joita käsiteltiin avoimen ja perusteellisen valmistelun pohjalta.
Hän kehui, että sopimusesitys tuo unioniin enemmän avoimuutta. Toimivallan jako unionin ja jäsenmaiden välillä tulee Vanhasen mielestä aiempaa ymmärrettävämmäksi.
Vanhanen tarkensi Suomen pitävän edelleen kiinni siitä, että HVK:n on oltava aito konferenssi, jossa lopulliset perussopimusneuvottelut käydään. Hallitus tulee täsmentämään omia tavoitteitaan HVK:n neuvotteluprosessin aikana.
Tuomioja painotti, että ilman eduskunnan linjauksia hallitus ei lyö mitään lopullisia kantoja lukkoon. Selonteko linjattiin perjantaina valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa, mihin myös tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui.
Suomi etsii
tiiviisti liittolaisia
Vanhanen kertoi Suomen pitävän tiivistä yhteyttä muihin jäsenmaihin ja etsivän liittolaisia.
"Tämä selonteko on tärkeä pohja niille kontakteille ja neuvotteluille, joita käydään muiden jäsenmaiden kanssa. Me emme tietenkään mene tällaiseen konferenssiin ilman että olemme käyneet esityksen läpi kaikkien jäsenmaiden kanssa."
Tuomioja oli toiveikas, että Suomen näkemyksille löytyy tukea. "Tämä tietenkin edellyttää sitä, että muutoksia ja parannuksia ehdotukseen haluavat maat koordinoivat omia esityksiään."
Tuomioja matkustaa ensi viikon lopulla Italiaan epäviralliseen ulkoministerikokoukseen pohjustamaan HVK:n aloitusta.