Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tapahtuvat muutokset askarruttivat kansanedustajia eniten, kun eduskunta aloitti keskiviikkona loppusuoran keskustelun Suomen tavoitteista pian alkavia EU:n perustuslakineuvotteluja varten.
Oppositio ahdisteli hallitusta niin oikealta kuin vasemmaltakin. Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä ihmetteli, miksi hallitus viivyttelee turvallisuuspoliittisten linjanvetojen kanssa. Itälä epäili, että Suomi joutuu jo hyvinkin pian ottamaan kantaa, onko se mukana, jos EU:n sisälle syntyy turvallisuuspolitiikassa ydinvaltioiden ryhmä.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mielestä nyt ratkaistaan se, tuleeko unionista sotilasorganisaatio. Siimeksen mielestä Suomen pitäisi estää sellainen vaikka veto-oikeutta käyttämällä
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi puolustuspolitiikasta syntynyttä kiistelyä toteamalla, että kiistat koskevat asioita, joille ei vielä ole sisältöä olemassa. Tässä vaiheessa puheet ovat pitkälle vain spekulaatiota siitä, mitä EU-tulevaisuuskonventin ehdotus saattaa tarkoittaa.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vastasi, että Suomella ei ole mitään kiirettä päättää, onko se mukana jossakin yhteistyössä, sillä uusi perustuslaillinen sopimus astuu voimaan vasta vuonna 2006, eikä ole järkevää sitoa ennalta käsiä. Tuomioja oli luottavainen, että puolustusytimiä koskevassa asiassa muutoksia saadaan vielä aikaan jatkoneuvotteluissa.
Vanhanen torjui jyrkästi vasemmistoliiton vaatimuksen siitä, että Suomen tulee painostaa tulevissa neuvotteluissa uhkaamalla veto-oikeuden käytöllä. Vanhasen mukaan sellaisen myötä Suomi käytännössä menettäisi puhe-oikeutensa muissakin asioissa.
SDP:n Kimmo Kiljunen tulkitsi, että vasemmistoliitolla ja kokoomuksella on halua rikkoa tietoisesti ulkopoliittista yksimielisyyttä. Kiljusen mielestä Siimes elää toissapäivää ja Itälän puheet olivat jossakin ylihuomisessa.