EU:n pienet jäsenmaat vahvistivat perjantaina Brysselissä pitämässään kokouksessa, etteivät ne kannata Eurooppa-neuvoston aseman vahvistamista perustamalla uusi EU:n presidentin virka. Pienet jäsenmaat hioivat yhdessä hakijamaiden kanssa kannanottojaan ensi viikolla tulevaisuuskonventissa EU:n instituutioista käytävää keskustelua varten.
Kokouksesta ei annettu tällä kerralla yhteistä kannanottoa, mutta Suomen hallituksen edustajan Teija Tiilikaisen mukaan seuraava kannanotto on odotettavissa lähiaikoina.
Monissa kysymyksissä kokoukseen osallistuneiden maiden näkökannat ovat lähentyneet, ja yksityiskohtia hiotaan vielä viikonlopun aikana.
Tulevaisuuskonventin puheenjohtajan Valery Giscard d'Estaingin ehdotuksiin instituutioista on esitettävä muutosehdotukset ensi maanantaina. Keskustelu käydään konventissa seuraavan viikon lopulla.
"Suurissa kysymyksissä yhteinen näkemys säilyy. Emme kannata Eurooppa-neuvoston aseman pönkittämistä emmekä sille pysyviä rakenteita", Tiilikainen kertoi kokouksen jälkeen.
Tiilikaisen mukaan pienet maat eivät myöskään hyväksy suurten jäsenmaiden aseman vahvistamista. Giscardin ehdotuksiin kuuluu mm. suuria maita suosiva parlamenttipaikkojen jako ja komissaarien määrän vähentäminen.
"On hauskaa nähdä, että hakijamaat ovat pienten jäsenmaiden linjoilla", Tiilikainen totesi.
Kiertävä järjestelmä
halutaan osin säilyttää
Yksityiskohdissa kokoukseen osallistuneiden näkemykset erosivat joissakin kysymyksissä. Tiilikaisen mukaan periaatteista ollaan yhteisillä linjoilla, mutta yhteisen kannan muodostaminen hankaloituu, kun artiklat ovat suoraan nenän edessä.
Kokoukseen osallistuneiden 20 maan edustajien näkemykset eroavat muun muassa siinä, miten komission puheenjohtaja pitäisi valita. Toiset kannattavat sitä, että Euroopan parlamentti valitsee komission puheenjohtajan. Osa maista kannattaa erillisen valintakollegion perustamista.
Maat haluavat, että nykyisin voimassa oleva kiertävä puheenjohtajuus säilyy ainakin yleisten asioiden neuvostossa, ulkosuhteiden neuvostossa ja huippukokouksessa eli Eurooppa-neuvostossa. Nykyään jokainen jäsenmaa johtaa EU:n työskentelyä puoli vuotta.
Brysselissä pidetyn kokouksen tarkoituksena oli hioa kannanottoja niin, että jäsenmaat esittävät mahdollisimman yhdensuuntaisia muutosehdotuksia Giscardin paperiin.
Komissio tyytymätön
toimivallan jakoon
EU:n komissio antoi perjantaina yksityiskohtaiset muutosehdotuksensa Giscardin ehdotuksiin. Komissio vahvisti, ettei se kannata uuden presidentin viran perustamista unioniin. Komission mukaan kysymykset presidentistä ja komission puheenjohtajan valintatavasta voidaan ratkaista vasta sen jälkeen kun jokaisen instituution tehtävät ja vastuut on selvitetty ja määritelty.
Tiedotteessaan komissio valittaa, että Giscardin ehdotuksessa komission toimeenpanovalta ei ole tarpeeksi selvästi vahvistettu. Toinen komissiota hiertävä kohta on ulkosuhteiden hoito. Se kannattaa ulkoministerin viran perustamista ehdotetulla tavalla eli ulkoministeri olisi neuvoston eli jäsenmaiden edustaja mutta samalla komission varapuheenjohtaja.
Ministerille kuuluisi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta muissa ulkosuhteissa komissio haluaa pitää toimivallan itsellään.
Tulevaisuudessa on komission mukaan jokaisella jäsenmaalla oltava oma komissaari, koska se lähentää EU:ta jäsenmaiden kansalaisiin. Komissaarit voisivat työskennellä ryhminä asiakokonaisuuksien mukaan. Aikaisemmin komissio kannatti enemminkin kahden kerroksen järjestelmän luomista.