EU:n perustuslain kohtalo edellyttää Ranskan ja Hollannin kielteisten kansanäänestysten jälkeen perusteellista analyysia, Suomen EU-suurlähettiläs Eikka Kosonen tähdentää ja varoittaa tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä.
Brysseliin torstaina kokoontuvat EU-maiden päämiehet päättänevät ottaa perustuslain osalta aikalisän ja tarkastella tilannetta uudelleen ensi syksynä.
Perustuslaista ei pidä Kososen mielestä ryhtyä poimimaan "rusinoita", joita ryhdyttäisiin toteuttamaan ilman ratifiointeja. Hän muistuttaa, että yhden palan irrottaminen perustuslaista horjuttaa kokonaisuutta.
Kososen mukaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan kehittää jo voimassa olevien sopimusten pohjalta. "Yhtenä esimerkkinä sotilaallisen kriisivalmiuden kehittäminen"
EU ei suitsi
jäsenvaltioita
"Tällä hetkellä ei ole tarvetta pysäyttää koko prosessia. EU ei tule asettamaan suitsia niille maille, jotka haluavat jatkaa ratifiointia tai niille, jotka haluavat jäädyttää mietinnän ajaksi sopimuksen hyväksymisprosessin."
Kosonen yhtyy arvioon, että perustuslakia on vastustettu syillä, jotka eivät liity suoraan siihen.
"Vastustus saattoi perustua, että työttömyys on hyvin korkea tai hallitus on huono. Onko perustuslaki jotenkin kelvoton? Vai löytyykö ongelma poliittisen eliitin ja kansalaisten välisestä suhteesta?"
Kansaa kuunneltava
suoraan enemmän
Kososen mielestä kansalaisia on jatkossa kuunneltava enemmän.
"Hollannissa kaikki puolueet ja kansalaisjärjestöt kannattivat perustuslakia, koska se lisäisi avoimuutta, parantaisi demokratiaa ja yksinkertaistaisi päätöksentekoa."
"Jos nyt perustuslain osalta laitetaan lappu luukulle, niin mitään uudelleen harkintamahdollisuutta ei enää tule. Kansanäänestyksissä hylänneet maat itse harkitsevat, onko mahdollista palata uuteen ratifiointiprosessiin. Sitäkin mahdollisuutta varten ratifiointeja pitäisi jatkaa."
Luxemburg sovittelee
sanasodan keskellä
Kososen mukaan puheenjohtaja Luxemburg tulee tekemään kovan työn rahoitussovun eteen. Britannia ja Ranska ovatkin ajautuneet kiistassa täyteen sanasotaan.
Britannia on vaatinut jo sovitun maataloustukipaketin avaamista, mikäli sen jäsenmaksujen alennuksiin puututaan. Ranskan ja muiden EU-maiden mielestä Britannian pitäisi luopua vähintään osasta alennuksista.
Maatalousrahojen yksi suurin saaja, Ranska vastustaa kiivaasti tukirahoihin koskemista.
Maataloustuki-
pakettia ei avata
Kosonen muistuttaa, että maataloustukea on uudistettu, mutta Britannian maksupalautusjärjestelmään ei ole koskettu.
Maatalouspaketin avaaminen ei ole Kososen mukaan mahdollista. Hänen mukaansa Britannia joutuu myös tunnustamaan, ettei maksujen palausten kasvaminen voi jatkua.
"Pääministeri Jean-Claude Juncker tulee vetoamaan kollegoihinsa eikä vain sen takia, että unioni tulee tarvitsemaan rahoituksen toiminnalleen, vaan koska unioni tarvitsee myös positiivisia viestejä. "
"Jäsenvaltioiden kannat rahoitusneuvotteluissa ovat hyvin tiukat ja kaukana toisistaan, mutta sovun edellytykset ovat paremmat kuin huonot", Kosonen tiivistää tiistaina iltapäivällä ja syöksyy Helsingin koneeseen.
Kosonen evästää keskiviikkoaamuna hallituksen EU-ministerivaliokuntaa, joka hioo Suomen neuvottelutaktiikkaa unionin historian yhteen visaisempaan kokoukseen.