Euroopan unionin ensi vuoden menoista käydään kovaa vääntöä komission ehdotettua 6,8 prosentin korotusta viime vuoden tasoon. Jos ehdotus läpäisee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyt, ensi vuoden budjetin loppusumma nousee lähelle 138 miljardia euroa.
Nähdään vasta vuoden lopulla, käykö näin. Siihen mennessä Euroopan taloudellisessa ilmastossa ehtii tapahtua paljon niin kuin viime vuodet ovat osoittaneet.
Budjetin kasvattaminen näinkin tuntuvasti sopii varsin huonosti niihin toimiin, joita jäsenmailta vaaditaan nyt. Jäsenmaiden pitäisi karsia omia menojaan rajusti supistaakseen budjettialijäämiään ja pienentääkseen velkataakkojaan.
Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso perustelee budjettiesitystä muun muassa EU:n pyrkimyksillä luoda uutta kasvua lähivuosina. Eurooppa tarvitsee Barroson mukaan investointeja kasvuun ja työllisyyteen, ja tähän tarpeeseen budjetti vastaa.
Ajatus sinänsä on kannatettava. Mutta samoin sanoin jokainen valtio voisi perustella omien menojensa kasvattamista. Kaikkialla EU:n alueella kamppaillaan talouden heikon kasvun ja korkeiden työttömyyslukujen kanssa.
Budjetin kasvattaminen ei herättäisi näin suurta arvostelua asiansa tunnollisesti hoitavissa jäsenmaissa, jos olisi varmuus siitä, että rahat kulkisivat oikeaan osoitteeseen.
EU:n tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen Ville Itälä (kok.) on huomauttanut, etteivät rahat suinkaan mene aina sinne minne ne on tarkoitettu. Tästä EU:ta on arvosteltu vuosia eikä parannusta asiaan ole tullut. Päinvastoin väärinkäytöksistä viestivät mittarit osoittavat asioiden menneen jopa huonompaan suuntaan.