EU:n mahdollisilla demokratiamoitteilla Puolalle ei todennäköisesti ole dramaattisia seurauksia, arvioi Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklossy. Eurooppalaiset perustuslakiasiantuntijat, niin kutsuttu Venetsian komissio, vierailivat aiemmin tällä viikolla Varsovassa arvioimassa maan oikeusvaltion tilaa.
- En usko, että (hallitsevan puolueen johtaja Jaroslaw) Kaczynski korvaansa lotkauttaa sille, mitä komissio sanoo, Miklossy ennustaa.
Puolan kansallismielisen hallituksen rajut toimet ovat havahduttaneet EU:n kehitykseen, joka on jo aiemmin ollut käynnissä ainakin Slovakiassa, Tshekissä ja Unkarissa eli niin kutsutuissa Visegrad-maissa. Miklossyn mukaan suuri Puola saattaa haluta laajentaa samanmielisten ryhmää nykyisestä neljästä.
Tämä "itäunioni" on syntynyt EU:n sisälle vähin erin Brysselin huomion ollessa milloin missäkin kriisissä. EU:lla ei ole Miklossyn mukaan juuri muita mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen kuin tärkeät EU-tuet. Niihinkään ei oikein haluta puutua, koska EU-vastaisuus Itä-Euroopassa siitä vain kasvaisi, Miklossy sanoo.
"Venäjän hallintomalli viehättää"
Puolaan erikoistuneen kääntäjän ja tietokirjailijan Tapani Kärkkäisen mukaan silmiinpistävää maan muutoksessa on ollut kova ja kärjekäs poliittinen puhe. Hallitseva Laki ja oikeus -puolue mieltää olevansa tekemässä vallankumousta, joka jäi kesken kommunistivallan kaaduttua 25 vuotta sitten.
- Hallitus on tällä hetkellä aika fanaattinen, vastustajat on leimattu isänmaan pettureiksi, Kärkkäinen sanoo
Mikä itäunionin maita sitten yhdistää? Ainakin EU:n liittovaltiokehityksen ja pakolaiskiintiöiden vastustus. Miklossyn arvion mukaan pelkästään pakolaisvastaisuus riittää näissä maissa vaalivoittoon.
Myös Venäjän vastaisten EU-talouspakotteiden purkamista kannatetaan. Mutta Kaczynskiä, Slovakian pääministeriä Robert Ficoa ja Unkarin pääministeriä Viktor Orbania kiehtoo Venäjässä myös jokin muu.
- Putinin hallintomalli on puoleensavetävä. Se kertoo siitä, että vallassa voi pysyä välittämättä vaaleista, Miklossy tiivistää.