Esitys EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta nostattaa ristiriitaisia näkemyksiä. Luonnon ja eläinten hyvinvoinnin korostaminen kerää kiitosta, mutta suomalaiset viljelijät epäilevät esityksen syrjivän pohjoisia, niin sanotusti epäsuotuisia tuotantoalueita.
EU:n maatalouskomissaarin Franz Fischlerin on määrä paljastaa tänään esitys, jota luonnehditaan erittäin radikaaliksi unionin historiassa. Fischler, joka vierailee ensi viikolla Suomessa, esittelee linjaukset myöhemmin jäsenmaille.
Komissio aikoo esittää, että suoria tukia maksetaan jatkossa tilakohtaisesti eikä tuotannon mukaan. Raha maksettaisiin tilan viime aikoina saamien tukien perusteella.
Osaa kasvattajista epäilyttää tukijärjestelmä, joka ei velvoita tuottamaan. Sen pelätään vähentävän työmotivaatiota, maatalousasiantuntija varoittaa.
Toisaalta komissio haluaa eroon viljelijöitä tuskastuttaneesta lippujen ja lappujen pyörityksestä. Jatkossa kukin tila saisi könttäsumman, jonka avulla tuotantoa voitaisiin nykyistä väljemmin suunnata markkinatilanteen mukaan.
Tuista on tarkoitus ajaa alas 20 prosenttia seuraavien 6-7 vuoden aikana. Säästyvät eurot käytettäisiin maaseudun kehittämiseen, jonka rahoituksen osuus nousisi 20 prosenttiin koko maatalouspotista.
Alle 5 000 euron tilatukea ei kuitenkaan leikattaisi. Tukikatto olisi 300 000 euroa. Maksimi koskee lähinnä itäisen Saksan ja Britannian suuria tiloja.
"Epäsuotuisille
alueille hankala"
Aiempien ansioiden perusteella maksaminen ei kohtele kaikkia samalla tavalla, viljelijöiden edustajat varoittavat. Esimerkiksi Suomi on saanut EU-maista vähiten peltokasvien suoraa tuotantotukea, 178 euroa hehtaarilta. EU:n keskiarvo on 301 euroa hehtaarilta.
"Ehdotus on hankala erityisesti epäsuotuisille alueille, joissa on korkeat kustannukset ja alhainen sato", sanoo nimettömänä pysytellyt maatalousasiantuntija.
Hännillä peltokasvien tuissa ovat myös Portugali ja Kreikka, joita pidetään niin ikään epäsuotuisina kasvatusalueina.
Yksi jakoperuste olisi myös maan yleinen vauraus. Tällöin tuen pelätään kasautuvan Etelä-Eurooppaan ja hakijamaihin eikä Suomen kaltaiseen maahan.
Tuet halutaan sitoa myös ympäristön ja eläinten hyvinvointiin sekä ruoan laatuun. Tässä vaiheessa ei tiedätä, miten ympäristön ja eläinten hyvinvointia mitattaisiin.
Tiloille aiotaan esittää uutta tarkastusjärjestelmää, komissiolähteistä kerrotaan. Se olisi pakollinen tiloille, jotka saavat EU-tukea vuosittain vähintään 5 000 euroa.
Koska tarkastuksesta kaavaillaan neuvonnan tyyppistä, ei siitä uskota kasvavan uutta byrokratian pesäkettä.
Suomen viljelijöitä huolestuttaa myös ennakkotieto, jonka mukaan rukiin interventiojärjestelmä lopetettaisiin ilman eri korvausta. Viljan tavoitehintaa alennettaisiin yleisesti viisi prosenttia.
Maatalous nielee suurimman siivun yhteisön budjetista. Sen osuus on vuosittain noin 40 miljardia euroa.