Suomi tukee EU:n komission ehdotusta EU:n laajentumisen rahoittamisesta ja uusien jäsenmaiden maatalous- ja rakennetuista.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta totesi kuitenkin perjantaina, että neuvottelutarjouksen loppusumma jättää varsin niukasti pelivaraa EU:n budjettikehyksiin.
"Tarjousta ei siten ole varaa ainakaan merkittävästi parantaa. Ehdotuksen peruspiirteet ovat silti hyvät", totesi ulkomaankauppaministeri Jari Vilén (kok.).
Hakijamaat ovat arvostelleet komission ehdotusta epäreiluksi niiden viljelijöitä kohtaan, kovaäänisimpinä Puola ja Unkari. Vilén uskoi silti, että hakijamaatkin tulevat näkemään ehdotuksen edut.
Ehdotus perustuu siihen, että hakijamaiden maatalouden tukemiseen käytettäisiin vuosina 2004–2006 yhteensä 9,6 miljardia euroa. Rakennetukiin käytettäisiin 25,6 miljardia euroa.
Yhteensä esityksen loppusumma on 40,2 miljardia euroa, mikä on Suomen mielestä turhan lähellä nykyisten rahoituskehysten sallimaa 42,6 miljardin kattoa. Suomen mielestä ehdotus jättää turhan kapean neuvotteluvaran, vaikka muuten pitää sitä hyvänä ehdotuksena.
Maataloustuotannon tukemisen sijasta painopiste olisi maaseudun kehittämisessä ja maaseudun tuissa. Näitä maksettaisiin siten, että EU rahoittaisi 80 prosenttia ohjelmista, uudet jäsenet 20 prosenttia.
Suorat tuet olisivat aluksi vain 25 prosenttia EU-maiden tasosta, mutta nousisivat 10 vuoden kuluessa samalle tasolle.