EU:n laajentuminen hidastuu selvästi sen jälkeen, kun Bulgaria ja Romania ovat liittyneet jäseniksi mahdollisesti jo ensi vuonna. Seuraavia askeleita ei voida ottaa ennen kuin on selvyyttä perustuslaillisen sopimuksen kohtalosta ja unionin rahoituksesta, jota tarkastellaan viimeistään 2009.
Komissaari Olli Rehnin mukaan laajentumisesta on löydettävä uusi konsensus jäsenmaiden kesken osana Euroopan tulevaisuudesta käytävää keskustelua. Rehn ilmoitti komission julkaisevan myöhemmin tänä vuonna laajentumisstrategian, jossa selvitetään laajentumisen tuoma lisäarvo ja unionin kyky ottaa uusia jäseniä.
Perustuslaillisesta sopimuksesta on kuitenkin löydettävä ratkaisu ennen kuin seuraava laajentuminen voi käytännössäkään tapahtua.
"Koska meillä on monta vuotta ennen seuraavaa laajentumista, meidän pitää todella keskittyä parantamaan nyt nykyisen EU:n välitöntä toimintakykyä, ei vain abstraktimpaa vastaanottokykyä kaukaisessa tulevaisuudessa", Rehn sanoi Brysselissä perjantaina.
Rehn muistutti, että tähänastiset laajentumiset ovat olleet menestys taloudellisesti ja vahvistaneet demokratiaa ja rauhaa maanosassa. Monet kansalaiset ovat kuitenkin väsyneet jatkuvaan laajentumiseen, mistä oli osoituksena perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen Ranskassa ja Hollannissa.
""Emme voi selvästikään olla huomioimatta laajentumisväsymystä, mutta meidän ei pidä nostaa käsiä pystyyn sen edessä. Toisin sanoen meidän pitää vastustaa populismin houkutusta ja sen sijaan alleviivata, mitä konkreettista lisäarvoa asteittainen ja huolellisesti hoidettu lähentymisprosessi tuottaa Euroopalle laajentamalla rauhan, vapauden ja demokratian vyöhykettä", Rehn muistutti.
Jäsenyysneuvottelut on käynnistetty Kroatian ja Turkin kanssa. Makedonialle on myönnetty hakijamaan asema ja muillekin Balkanin maille on luvattu eurooppalainen tulevaisuus. Lukuunottamatta Kroatiaa, joka aikoo käydä neuvottelut nopeassa tahdissa ja päästä jäseneksi jo 2009, yksikään muista maista ei nopeasti kolkuttele EU:n ovia.
EU:n jäsenmaiden näkemykset ovat kuitenkin jakautuneet siitä, kuinka pitkälle laajentumista voidaan ajatella. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Suomen pääministeri Matti Vanhanen olivat asiasta täysin eri mieltä Vanhasen Berliinin-vierailun aikana viime viikolla.
"Meidän pitää selvästi sanoa, missä Euroopan rajat ovat", Merkel totesi.
Merkelin mukaan kaikkia niitä maita ei voi ottaa jäseniksi, jotka sitä haluavat.
Vanhasen mukaan kaikilla, jotka jakavat samat arvot, on oikeus tulla EU:n jäseniksi. Suomi ja Saksa ovat EU:n kaksi seuraavaa puheenjohtajaa.
Ranska on selvästi ilmaissut epäilevänsä laajentumisen jatkamista, ja on hyväksynyt lain, jonka mukaan Kroatian jälkeen kaikki laajentumiset alistetaan kansanäänestykseen. Hollannin ulkoministeri Bernard Bot on puolestaan vaatinut, että EU:n laajentuminen on laitettava jäihin.