Uumaja Vaikka Barentsin alue tarjoaa koko EU:n mittakaavassa rajattomilta tuntuvat mahdollisuudet, ei alueen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ole itsestään selvää, Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen arvioi.
Uhkakuvana on Lotvosen mukaan EU:n laajentumisen mukanaan tuomat uudet intressit.
Barents-yhteistyön kehittäminen oli esillä Uumajassa perjantaina päättyneessä euroarktisen neuvoston ulkoministeri- ja aluekokouksessa.
Unioni saa laajentumisen myötä muun muassa runsaasti uusia niin sanottuja reuna-alueita, joiden kehittämisen EU kokee tärkeäksi. Lotvonen pelkää, että mielenkiinto kohdistuu siksi pohjoista enemmän muun muassa Itämeren alueelle, Balkanille ja vaikkapa Pohjois-Afrikkaan.
Myös Venäjä tulee olemaan entistä laajempi käsite raja-alueyhteistyössä, kun Itä-Euroopan maat rynnivät Euroopan unioniin.
Naapuruus-
ohjelmia lisää
Uudet reuna-alueet merkitsevät sitä, että niin sanottuja naapuruusohjelmia tullaan rakentamaan rutkasti lisää. Se voi olennaisesti vähentää unionin mielenkiintoa Pohjoiseen ulottuvuuteen, Barentsista puhumattakaan.
Lotvosen mukaan ei ole edes varmaa, että Suomen mielenkiinto Barentsiin pysyy korkealla tasolla kun eteen tulee uusia haasteita.
"Vaarana on, että Suomenkin intressit kohdistuvat liiaksi Itämeren alueelle, Baltiaan ja Pietariin. Se voi merkitä sitä, että pohjoinen jää toiseksi", Lotvonen maalailee.
Lotvonen vaatiikin hallitukselta panostusta Pohjoiseen ulottuvuuteen myös Barentsin yhteistyön merkeissä entistä enemmän.
Barentsin kokemuksista
mallia muille
Lotvonen kuitenkin uskoo, että järki voittaa ja Barents-yhteistyökin saa riittävän painoarvon sekä Suomessa, että koko EU:ssa. Taustalla ovat Barentsin valtaisat luonnonvarat, joilla on merkitystä koko EU:n mittakaavassa.
"Niillä on vaikutusta koko Euroopan kehitykseen," Lotvonen painottaa.
Luonnonvarat eivät kuitenkaan ole ainoa asia, jota Barents-yhteistyöllä on unionille tarjottavanaan.
Lotvonen tietää, että EU:ssa ollaan kovasti kiinnostuneita tavasta, jolla yhteistyötä yli unionin rajojen rakennetaan, varsinkin Venäjän suuntaan.
"Kyllä EU:n komissio varmasti katsoo tarkasti, mitä pohjoisessa tehdään. Se on toimiva malli, jota voi hyödyntää muualla."
Barents-yhteistyöstä voikin Lotvosen mukaan kehittyä hyvä laboratorio EU:lle naapuruusyhteistyön rakentamisessa.
"Pitää muistaa, että pohjoisen yhteistyö on myös poliittisesti mielenkiintoinen asia", Lotvonen sanoo.
Ulkoministeriön
sitouduttava
Jotta Suomi ei pohjoistaan unohtaisi, pitää Barents-yhteistyössä mukana olevien tehdä osansa, Lotvonen patistaa.
Barents-toimijoiden on Lotvosen mukaan syytä tehdä avaus yhteistyöhön Itämeren valtioiden, ennen muuta Baltian kanssa.
"Itämeren piiristä on hyvä löytää kumppaneita", Lotvonen toteaa.
Myös ulkoministeriö pitää saada panostamaan Barents-toimintaan täysipainoisesti.
"Ulkoministeriön pitää sitoutua mukaan yhteistyöhön keskeisenä osana naapuruusohjelmaa."
Oiva tilaisuus profiilin nostoon tarjoutuu kahden vuoden kuluttua, kun Suomi ottaa vastaan euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuden kaksivuotiskaudeksi.
Senkin jälkeen Suomi on isossa roolissa Barentsin alueiden välisen yhteistyön puheenjohtajana, joka ajoittuu vuosille 2007-2009.
"Ne ovat tärkeitä vuosia. Keskeistä on se, miten puheenjohtajuus resurssoidaan."
Suomen edustajina Barents-yhteistyössä ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntaliitot, jotka tarvitsisivat yhteistyöhön merkittävästi nykyistä enemmän valtion selkänojaa.