EU:n keväällä tapahtuva laajentuminen uhkaa kiristää EU:n ja Venäjän välisiä suhteita.
Venäjä katsoo, ettei keskinäistä kumppanuussopimusta pidä soveltaa uusiin maihin. EU puolestaan uhkaa vakavasti "vastatoimilla", ellei Venäjä sovella sitä koko unioniin.
Jäsenmaiden ulkoministerien on määrä maanantaina miettiä, mitä vastatoimet voisivat olla. EU ei missään tapauksessa aio antaa Venäjän kiristää EU:n laajentumisella.
Venäjä jätti viime kuussa 14 kohdan listan ongelmista, joita sen näkemyksen mukaan laajentuminen aiheuttaa. Venäjä haluaa ennen laajentumista myönnytyksiä EU:lta, joihin se katsoo olevansa oikeutettu.
Kioto ja WTO
aiheuttavat ongelmia
Laajentumisen lisäksi EU:n ja Venäjän välejä hiertävät Kioton sopimus ja Venäjän pääsy Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi.
Jos Venäjä olisi jo WTO:n jäsen, se olisi oikeutettu korvauksiin taloudellisista menetyksistä, joita EU:n laajeneminen sille aiheuttaa.
Venäjä katsoo EU:n painostuksen Kioton sopimuksen allekirjoittamiseksi olevan niin voimakasta, että se on puuttumista maan sisäisiin asioihin.Venäjä ei myöskään ole erityisen ilahtunut EU:n vahvistuvasta naapuruuspolitiikasta, joka ulottuu aivan sen etupiiriksi katsomalleen alueelle Ukrainaan, Moldovaan ja Kaukasukselle.
Venäjä on arvioinut, että se menettää vuodessa 150 miljoonaa euroa EU:n laajentumisen myötä. EU:n ja Venäjän välinen kauppa oli toissavuonna 78 miljardia euroa. Laajentumisen jälkeen 50 prosenttia Venäjän kaupasta tapahtuu EU-maiden kanssa. Kauppa on merkittävämpää Venäjälle kuin EU:lle.
EU-lähteiden näkemyksen mukaan EU menisi polvilleen, ellei se ryhdy vastatoimiin.
Jos Venäjän annettaisiin sanella määrätä, ettei kumppanuussopimus koske uusia jäsenmaita, solidaarisuus uusia maita kohtaan kärsisi.
EU:n piirissä on vallalla näkemys, että Venäjän vaatimuksista voidaan keskustella sen jälkeen, kun Venäjä suostuu soveltamaan kumppanuussopimusta kaikkiin jäsenmaihin.
Suhteiden perustaa
halutaan vahvistaa
EU:n ja Venäjän välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1997.
Se on Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden kulmakivi.
Euroopan unioni katsoo nimenomaan sen olevan sopimus EU:n kanssa.
Sitä varten ei tarvita uusia neuvotteluja, kun Euroopan unioni laajenee.
Viime joulukuussa EU:n huippukokous pyysi komissiota ja neuvostoa valmistelemaan kokonaisarvion Venäjän ja EU:n suhteista.
Arvioinnissa kehotetaan EU:ta rakentamaan Venäjän kanssa aito strateginen kumppanuus ja luopumaan suurieleisistä poliittisista julistuksista.
Yhteistyön on perustuttava yhteisille arvoille ja eduille, mikä merkitsee rehellisiä keskusteluja, jos Venäjän toimet ovat eurooppalaisten arvojen vastaisia.
Arviointiraportissa otetaan huomioon myös Suomelle tärkeät kysymykset kuten pohjoinen ulottuvuus, viisumiongelma ja ympäristöasiat.
Ministerit päättävät raportin sisällöstä maanantain kokouksessaan.
Arviointiraporttia pyydettiin sen jälkeen, kun viime syksyn puheenjohtajamaan pääministeri Silvio Berlusconi kehui Venäjän politiikkaa Tshetsheniassa.