EU:n uuden pankkien kriisinratkaisumekanismin suomalaisjohtaja toivoo, että euromaat pääsisivät sopuun yhteisestä pankkien talletussuojasta.
Pankkien kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja Timo Löyttyniemi arvioi, että yhteinen talletussuoja olisi hyvä seuraava askel, kun euromaat rakentavat pankkiunionia. Tällä hetkellä jokainen euromaa suojaa itse kansalaistensa pankkitalletukset. Esimerkiksi Suomessa tätä varten on rahastoituna runsas miljardi euroa.
Löyttyniemen mukaan euromaiden yhteinen talletussuoja tarvittaisiin, koska yhä useampi pankki toimii monessa eri maassa. Se myös lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta, hän sanoo.
Päätöksiä talletussuojasta odotetaan lähivuosien aikana siten, että järjestelmä voisi olla valmiina vuodesta 2024 lähtien.
- On täysin jäsenvaltioiden ja komission asia sopia miten ja koska se otettaisiin käyttöön, Löyttyniemi sanoo.
Brysselissä sijaitseva kriisinratkaisuneuvosto ei osallistu uudistuksen valmisteluun, mutta sen vastuulle on kaavailtu talletussuojarahaston hallinnointia.
Euromaat ovat jo sopineet yhteisestä pankkivalvonnasta, pankkien kuntovaatimuksista ja kriisienratkaisumekanismista. Talletussuoja on kuitenkin edennyt EU-rattaissa jähmeästi. Viime aikoina valmistelu on hidastunut entisestään Saksan lähestyvien vaalien takia.
Suomalaispankit hyvin kielteisiä
Suomalainen finanssiala suhtautuu ajatukseen yhteisvastuun kasvattamisesta kielteisesti. Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila arvioi, ettei lopputulos voisi olla mitenkään reilu pohjoisen pankeille ainakaan tällä hetkellä.
- Kun katsoo tilannetta euroalueella, Italian pankkijärjestelmää, on siellä vielä paljon tehtävää. Suomalainen finanssiala ei halua lähteä mukaan tällaiseen riskien jakoon.
Suomalainen finanssiala pitää Mattilan mukaan parempana, että järjestelystä tehtäisiin lainapohjainen. Hän uskoo, että uudistus nytkähtää eteenpäin kunhan Saksan vaalit saadaan käytyä.
Löyttyniemi puolestaan tuntuu olevan tottunut kritiikkiin. Hän sanoo luottavansa siihen, että huoli pankkien kunnosta vähenee lähivuosina.
- On yleinen luottamus siihen, että vuoteen 2024 mennessä eurooppalainen pankkijärjestelmä on vakaammalla pohjalla.