Ranskan ja Saksan mukaan Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta aiheutunut kriisi uhkaa Euroopan unionin laajentumista. Tulevan puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kertoi perjantaina päättyneessä EU-huippukokouksessa pitävänsä mahdottomana, että EU laajenisi edelleen ilman Irlannin hylkäämän Lissabonin sopimuksen voimaan tuloa.
"Ilman Lissabonia ei voi olla myöskään laajentumista", Sarkozy totesi.
Saksan liittokansleri Angela Merkel muistutti niin ikään, että voimassa oleva Nizzan sopimus rajoittaa Euroopan unionin jäsenmaiden määrän 27:ään. Merkel ei näe mahdollisena sitä, että Nizzan sopimusta muutettaisiin osittain eikä Lissabonin sopimusta hyväksyttäisi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei perjantaina nähnyt, että pattitilanne uhkaisi EU:n laajentumista.
Lissabonin sopimus venynee ensi vuoteen
EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehn sanoi viime viikolla, että unioni pitää kiinni laajentumissuunnitelmistaan Länsi-Balkanilla ja Turkissa.
Viime viikon alussa EU jatkoikin laajentumisen valmisteluja kuin mitään ei olisi tapahtunut hyväksymällä lähentymissopimuksen Bosnia-Hertsegovinan kanssa ja avaamalla Turkin kanssa pari uutta neuvottelulukua.
Euroopan parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering on kuitenkin sanonut, ettei EU voi hyväksyä uusia jäseniä ennen kuin Lissabonin sopimus saadaan voimaan. Ainoana mahdollisena poikkeuksena Pöttering on maininnut Kroatian.
Kaikesta huolimatta EU yrittää yhä jatkaa unionia uudistavan Lissabonin sopimuksen vahvistamista mahdollisimman monessa jäsenmaassa. Sopimus ei kuitenkaan tule voimaan, ennen kuin kaikki 27 EU-maata on sen ratifioinut. Asia viivästyy pitkälle ensi vuoteen.
Brysseliin viime viikon lopulla kokoontuneet EU-johtajat antoivat kuitenkin Tshekille myönnytyksiä huippukokouksen päätösasiakirjassa, jossa todetaan, että Lissabonin sopimuksen ratifiointi viivästyy syksyyn Tshekin tasavallassa maan perustuslain vaatimusten vuoksi.
Myös Britannia viivästyttää sopimuksen voimaansaattamista, vaikka maa on jo ratifioinut sopimuksen ala- ja ylähuoneessa. Britannian pääministeri Gordon Brown sanoi perjantaina, ettei ratifiointia saateta loppuun toistaiseksi.
Syynä on Britanniassa käydään oikeusjuttua siitä, ettei maa suostunut järjestämään Lissabonin sopimuksesta kansanäänestystä. Asiaa käsittelevän tuomarin kantaa tapaukseen odotetaan ennen sopimuksen ratifiointia.
EU-maat käsittelevät yhdessä sopimusta seuraavan kerran lokakuun huippukokouksessa, jossa Irlannin on määrä esitellä ratkaisuja kriisiin.
Ehdotuksia jo heinäkuussa
Heinäkuussa EU-puheenjohtajakautensa aloittavalta Ranskalta lienee odotettavissa ehdotuksia umpikujasta pois pääsemiseksi.
Presidentti Sarkozyn mukaan vaihtoehdoista voidaan käydä epävirallisia keskusteluja jo heinäkuun 13. päivä, kun Ranskassa pidetään Välimeri-yhteistyötä koskeva huippukokous.
"Ranskalla on tunnetusti luovuutta ja aloitekykyä, joten kiintoisia ehdotuksia on varmaankin luvassa", eräs diplomaattilähde tokaisi huippukokouksessa.
Pääministeri Vanhasen mukaan EU-maiden on kuitenkin haettava ratkaisua yhdessä.
"Ranskalla on tosin useasti ollut presidenttinä erittäin voimakastahtoinen henkilö", hän sanoi.
Kosovon-operaatio käynnistymässä
Ulkoministereiden kokouksessa sovittiin, että EU:n Kosovon-siviilioperaatio Eulex käynnistyy lopultakin YK:n suojissa.
"Tilanne Kosovossa on hyvä ja edelleen selkiytymään päin EU:n ja YK:n käymän kirjeenvaihdon vuoksi. Tavoitteena on 180 päivän aikana saada valmiiksi rakenne, jossa YK toimii sateenvarjona. Järjestely mahdollistaa unionin henkilöstön sijoittamisen koko Kosovon alueelle", ulkoministeri Alexander Stubb (kok) kertoi myöhään torstai-iltana.
EU-johtajat ilmaisivat myös tukensa piakkoin järjestettävälle avunantajien kokoukselle ja kehottivat avunantajia lupaamaan apua Kosovoon.
EU haluaa myös, että Kuuban vastaisia talouspakotteita aletaan hiljalleen purkaa.
Toimella tuetaan presidentti Raul Castron uudistuspolitiikkaa. Hän nousi virallisesti presidentiksi helmikuussa, kun hänen Kuubaa vuodesta 1959 hallinnut veljensä Fidel Castro jäi eläkkeelle.
Pakotteiden käyttö keskeytettiin jo vuonna 2005. EU otti käyttöön Kuuban-vastaiset pakotteet vuonna 2003 toisinajattelijoiden vainojen seurauksena.