Euroopan unioni syöksyi Hollannin kansanäänestyksen jälkeen entistä syvempään kriisiin kahden perustajamaan kansalaisten torjuttua perustuslain. Perustuslain kohtalosta neuvotellaan huippukokouksessa kahden viikon päästä. Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker kehotti päättäväisesti, mutta selvästi pettyneenä jäsenmaita jatkamaan ratifiointiprosessia.
Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso suositteli kuitenkin kannanotoissa kahden viikon taukoa, jona aikana tilannetta voitaisiin rauhassa tutkia eikä tehdä hätiköityjä ratkaisuja.
Yksikään jäsenvaltioista ei vielä ole ääneen todennut perustuslakia "kuolleeksi". Juncker vakuutti, että useiden jäsenmaiden johtajat kannattavat ratifiointiprosessin jatkamista. Juncker tunnusti, että kansalaiset eivät enää pidä Euroopasta sellaisena, joksi se on kehittynyt.
"Eurooppa ei enää saa ihmisiä unelmoimaan. Jos se ei tee sitä, mitä me voimme tehdä? Ihmiset eivät pidä Euroopasta nykyisellään ja siksi he ovat äänestäneet perustuslaissa ehdotettua Eurooppaa vastaan", Juncker sanoi.
Luottamus ratkaisun
löytymiseen vahva
Juncker esitti, että puheenjohtajamaa ja komissio valmistelisivat ehdotusta huippukokoukselle. Jos ratkaisu löytyisi, ulkomaailma näkisi, että EU toimii ja osaa tehdä päätöksiä.
"Olemme luottavaisia, että me yhdessä - kansalliset hallitukset, EU:n instituutiot, poliittiset puolueet ja kansalaisyhteiskunta - tiedämme kuinka löytää keinot viedä EU:ta kohti pysyvää konsensusta siitä, mikä koskee sen identiteettiä, tavoitteita ja keinoja, koska Eurooppa menee eteenpäin ja sen instituutiot toimivat täysipainoisesti", kerrotaan Junckerin, Barroson ja parlamentin puheenjohtajan Josep Borrellin kannanotossa.
Kannanotossa väitetään, että perustuslaki tekisi EU:sta demokraattisemman tehokkaamman ja vahvemman. Hollantilaisten ja ranskalaisten kampanjan aikana kuuluvasti esittämiin huoliin ei kuitenkaan vastata, vaan todetaan niiden vaativan syvällistä analyysia.
Hollantilaiset pelkäsivät laajentuessa vaikutusvaltansa vähenemistä, paheksuivat euron kalleutta, oman EU-maksuosuutensa suuruutta ja ulkomaalaispolitiikkaa. He pelkäsivät huumeita ja eutanasiaa koskevan vapaamielisen politiikkansa menetystä.
Ranskalaiset vastustivat ennen kaikkea liberaalia talouspolitiikkaa, työmarkkinoiden avautumista ja pelkäsivät sosiaalisen mallinsa menetystä sekä Turkin EU-jäsenyyttä. Näihin kysymyksiin ei kukaan kansanäänestysten jälkeen kajonnut sanallakaan.
Hollannin valtiovarainministeri Gerrit Zalm vakuutti vaativansa tiukkaa budjettikuria EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja oman maansa maksuosuuden pienentämistä kansanäänestyksien viestin mukaisesti.
Juncker haluaa tuloksia rahoituksesta
Juncker vakuutti vielä Hollannin äänestyksen jälkeen pyrkivänsä ratkaisuun vuosien 2007-2013 rahoituskehyksistä.
Tehtävä tuntuu nykytilantessa ylivoimaiselta, kun vielä kahden suuren maan johtajat ovat poliittisesti voimattomia. Ranskan presidentti Jacques Chirac menetti arvovaltansa ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder käy vaalitaistelua.
EU-vastaisimman maan Britannian pääministeri Tony Blair ottaa EU:n ohjat heinäkuussa. Hän joutuu keksimään keinot, miten tilanteessa luovitaan eteenpäin, ellei huippukokouksessa yllättäen löytyisi yhtenäistä linjaa. Perustuslain kaatuminen olisi Blairille helpotus, sillä suurin osa briteistä vastustaa integraation lisäämistä.