SAK:n Tallinnassa toimiva Suomen työelämän infopiste sai joulun alla EU:n komission palkinnon työstään työvoiman liikkuvuuden edistäjänä.
Keskus on neljässä vuodessa palvellut 7 000 asiakasta ja vastannut 5 000 puheluun, minkä lisäksi tietoa on jaettu lukuisissa seminaareissa ja infopäivissä.
EU:n Interreg-ohjelman puitteissa aloittanut infopiste sai viime vuonna toiminnalleen jatkoaikaa vuoden 2008 loppuun, kun SAK ja eräät sen liitot sekä Toimihenkilöunioni ottivat hoitaakseen sen rahoituksen.
Projektipäällikkö Eve Kyntäjän mukaan kävijöitä riittää entiseen tahtiin, mutta alkuajoista kysymysten luonne on muuttunut. -- Ennen kyseltiin yleisellä tasolla Suomen palkoista, työehdoista ja mahdollisuuksista tulla Suomeen töihin. Nyt halutaan jo yksityiskohtaista tietoa muun muassa verotuksesta ja työsopimuksista. Yhä enemmän kysytään vuokratyöntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä vuokratyöfirmojen luotettavuudesta, hän sanoo.
Infopisteeseen ottavat yhteyttä myös virolaiset, joilla on ollut Suomessa ongelmia palkanmaksun tai muiden työehtojen kanssa. Heitä yritetään auttaa parhaan mukaan.
-- Yksi mahdollisuus on ottaa yhteyttä suomalaiseen ammattiliittoon tai työsuojelupiiriin. Ammattiliittojen kanssa on tehty paljon yhteistyötä, ja tarvittaessa väärinkäytöksiä on tuotu myös julkisuuteen. Se tuottaa usein hyvää tulosta, Kyntäjä sanoo.
Hieman yllättäen ay-liikkeen infopiste neuvoo nykyisin myös työvoiman vuokrausfirmojen omistajia tai muita yrittäjiä, jotka haluavat selvittää, miten virolaisten työntekijöiden Suomeen tulo hoidetaan kaikkien sääntöjen mukaan.
-- Lopputuloksen kannalta se palvelee myös työntekijän etua, Kyntäjä perustelee. Hän huomauttaa, että infopisteen yhtenä tavoitteena on alusta asti ollut lisätä luottamusta eri osapuolten kesken, mikä toivottavasti on osaltaan lievittänyt ulkomaisen työvoiman tuloon liittyneitä pelkoja.
Hämäräfirmat yhä riesana
SAK:n järjestöpäällikkö Reijo Paananen arvioi, että Suomessa työskentelee nyt noin 15 000 virolaista. Määrä ei ole olennaisesti kasvanut sen jälkeen, kun ulkomaisen työvoiman tuloa rajoittanut siirtymäkausi viime keväänä päättyi.
Infopisteen asiakkaista suurin osa on tähän mennessä ollut rakennus-, palvelu- tai metallialan ammattilaisia. Nyt kasvussa näyttäisi olevan varsinkin terveydenhoitoalan osuus.
Infokeskuksen konsultti Kalev Liibertin mukaan viime aikojen uusi ilmiö on, että Suomi kiinnostaa yhä enemmän myös niitä Viron venäläisiä, joilta puuttuu Viron kansalaisuus.
He ovat toistaiseksi ovat vielä työlupamenettelyn piirissä, mutta odottavat innolla, milloin Suomen laki sallii heillekin vapaan pääsyn Suomen työmarkkinoille.
Suurin osa virolaisista tulee Suomeen vuokratyöfirmojen kautta. Se on helppoa, koska työnantaja hoitaa byrokratian ja järjestää työpaikan.
Kyntäjän mukaan vuokrafirmojen toiminta on nykyään pääosin varsin asiallista.
-- Suomen henkilöpalveluyritysten liitto on sitoutunut siihen, että jos heillä on Virossa tytäryhtiö, joka lähettää työntekijöitä Suomeen, he noudattavat suomalaisia työehtosopimuksia ja maksavat sen mukaista palkkaa. Vähän kasvukipuja on ollut, mutta niistä on voitu neuvotella, Kyntäjä sanoo.
Ikävä kyllä asiakkaita kalastavat yhä myös hämäräfirmat, jotka jättävät vuokratyöläisten palkkoja maksamatta ja rikkovat lakeja mennen tullen. Virossa toimii myös rikollisia "työnvälitysfirmoja", jotka käyttävät häikäilemättä hyväkseen ihmisten hyväuskoisuutta. -- Lehdessä voi olla ilmoitus, jossa luvataan esimerkiksi 2 000 kruunun korvausta vastaan järjestää töitä Suomesta. Sovitaan että Suomeen lähtijät kokoontuvat satamassa, mutta sinne ei tule ketään ja rahat on menneet, Liibert kuvailee.