EU:n komissio ehdotti keskiviikkona tuntuvia muutoksia maataloustukeen. Komission mukaan uudistuksen tavoite on kestävä maatalous. Uudistuksen ydin on suorien tukien irrottaminen tuotannosta.
Ehdotukset liittyvät Agenda 2000:n välitarkastukseen. Agendassa sovittiin vuonna 1999 maataloustuen, rakennerahastojen ja budjetin kehyksistä vuosille 2000-2006.
Maatiloille maksettaisiin tulevaisuudessa tilakohtaista hehtaaritukea aikaisempien vuosien keskiarvon perusteella. Nykyiset hehtaari- ja eläinkohtaiset tuet poistuisivat. Maatalousmenoille halutaan vastinetta elintarvikkeiden laadun, ympäristönsuojelun, eläinten hyvinvoinnin, maisemien ja kulttuuriperinnön vaalimisen kautta.
Viljelijöitä kannustetaan tuottamaan korkealaatuisia tuotteita, joista saa parhaimman tuoton markkinoilla, ja samalla kuluttajat ja veronmaksajat saavat parempaa vastinetta rahoilleen.
"Haluamme taata maanviljelijöille reilun tulon. Ei vähempää, ei enempää: maanviljelijämme ansaitsevat tulla oikein palkituiksi laatutuotteista, joita he tuottavat, ympäristöpalveluista, joita he tekevät sekä heidän roolistaan maaseudun säilyttäjinä", sanoi maatalouskomissaari Franz Fischler esitellessään komission ehdotusta Euroopan parlamentille.
Pienet maatilat
säästyvät leikkauksilta
Viljelijöille ei jäisi tuotantovelvoitetta, mutta tuen ehtona olisi hyvän kasvukunnon ylläpito, eläinten hyvinvointi, hyvä viljelytapa ja ympäristönäkökohdat. Tarkoitus on luoda myös unionin laajuinen tilatarkastusjärjestelmä ammattimaisia maatiloja varten. Tilatarkastuksia tuetaan osana maaseudun kehittämistä.
Tilakohtaista tukea olisi määrä leikata kolme prosenttia vuodessa, kunnes Agendassa sovittu 20 prosentin vähennys on saavutettu.
5000 euroa vuodessa saavat maatilat, joissa on kaksi työntekijää, säästyisivät asteittaiselta leikkaukselta. Jos maatilalle palkataan lisää työvoimaa, se nostaisi alarajaa 3000 euroa jokaista uutta työntekijää kohden.
Vastaavasti tulokatto tilaa kohden olisi 300000 euroa. Tällaisia tiloja on Saksassa, pääosin entisessä Itä-Saksassa, pari tuhatta ja Britanniassa 700. Viljan interventiohintaa lasketaan viidellä prosentilla, ja rukiin interventiosta luovutaan kokonaan, mikä Suomelle aiheuttaa ongelmia.
Suomessa viljellään ruista suhteellisesti enemmän kuin muissa maissa. Suomen maatilat kärsisivät myös suorien tukien keskiarvojen käyttöönotosta. Tällä hetkellä suomalainen viljelijä saa 178 euroa hehtaarilta, kun EU:n keskiarvo on 301 euroa hehtaarilta.
Tuen painopisteen siirtäminen maaseudun kehittämiseen ei myöskään ole Suomelle edullista, koska Suomi on jo nyt panostanut tähän alueeseen keskimääräistä enemmän. Suomi saa kuusi prosenttia EU:n maaseudun kehittämiseen osoitetuista varoista, kun Suomen osuus koko maataloustuesta 0,6 prosenttia.
Uudistus rahoitetaan
maatalouden sisältä
Uudistuksen tarkoituksena ei ole vähentää maatalousmenoja, jotka ovat vuodessa noin 40 miljardia euroa. Säästyvät varat ohjataan jäsenmaakohtaisesti maaseudun kehittämiseen.
Komissio perustelee uudistusta muun muassa elintarviketurvallisuuden lisäämisellä, luonnonmukaisen viljelyn kehittämisellä ja ympäristönäkökohtien paremmalla huomioimisella. Nämä asiat ovat viimeaikaisessa keskustelussa osoittautuneet tavoitteiksi, joita kuluttajat haluavat tukea.
Ympäristötuen yhteisöosuutta on uudistuksen myötä tarkoitus nostaa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Komissio ehdottaa myös ympäristösyistä pakollista pitkäaikaista kesannointia yksityisen kesantovelvoitteen sijasta.
Viljelijöiden osallistumista erilaisiin laatuohjelmiin halutaan edistää erillisellä noin viisi vuotta kestävällä tuella. Ohjelmat voivat olla jäsenmaakohtaisia, alkuperätuotteiden tai luomutuotannon edistämistä. Näille tuotteille voidaan myöntää myös menekinedistämistukea.
Maidon osalta komissio ehdottaa neljää vaihtoehtoa eli nykyjärjestelmän jatkamista, kiintiöitä ja hinnanalennuksia korvausten kera, kaksihintaista kiintiöjärjestelmää, jossa eri hinnat vientiin ja kotimaahan sekä vapaita markkinoita. Komission ehdotus on ehtinyt aiheuttaa jo laajaa arvostelua.
Näkökantojen edellytetään olevan selvillä marraskuussa, jolloin komissio tekee lopulliset ehdotukset. Päätökset on määrä tehdä keväällä 2003.