EU:n komissio hyväksyi tiistaina Etelä-Suomen maatalouden kansallisen 141-tuen vuosille 2004?2007. Suomi saa ohjata yhteensä 420 miljoonaa euroa tulotukea kotieläintuotantoon ja puutarhaviljelyyn sekä 225 miljoonaa euroa ympäristötukea peltokasvien viljelijöille. Päätös sallii niin ikään investointituen, jonka määrää ei tarkemmin eritellä.
Suomen liittymissopimukseen neuvoteltu 141-artikla tarkoitettiin loiventamaan EU-jäsenyyden tuomia vakavia vaikeuksia. Pitkien neuvottelujen jälkeen viime syksynä maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ja EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler löysivät pohjan ratkaisulle, joka nyt mahdollistaa tuen jatkumisen ainakin vuoden 2007 loppuun.
Rakennemuutoksen helpottamiseen tarkoitettu kotieläintuotannon ja puutarhaviljelyn tulotuki on jaksotettu alenevaksi. Vuosi 2004 avataan 129 miljoonalla eurolla ja summa päätyy jakson päätösvuonna 94 miljoonaan euroon.
Peltokasvien viljelijöiden intoa suojeluun kannustetaan 225 miljoonan euron ympäristötuen lisäosalla. Tuki on jaettu neljälle vuodelle lähes yhtä suuriksi poteiksi. Pääkohteiden lisäksi rahaa voidaan suunnata investointeihin sekä olemassa olevien tilarakenteiden kohentamiseen.
Viime vuoden lopulla umpeutuneella edellisellä kaudella 141-tuen piirissä oli noin 33 000 tilaa. Tuen jatkon puolesta vääntänyt komissaari Erkki Liikanen luonnehtii lopputulosta myönteiseksi. Hänen mukaansa Suomen hallituksen ja komission viime syksyn neuvottelutulos saatettiin nyt lailliseen muotoon ? muotoon, joka myös pysyi sovittuna.
MTK pohtii jatkuvuutta
Tukipäätöksestä käytiin tiukkaa vääntöä loppuun asti. Komissiosta päätöksen alla tihkuneet tiedot herättivät epäilyjä, että tuen pitkän aikavälin jatkuvuudelta yritetään viedä pohjaa. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen muistuttaa, että syksyllä saavutetun poliittisen sovun keskeinen anti oli, ettei rahoista tarvitse enää painia, kun vuoden 2007 jälkeistä tukikautta aletaan aikanaan pohjustaa.
"Ensivaikutelma päätöksen sanamuodosta on, että tilanne on hankala. Komissio näyttää pitävän edelleen kiinni mahdollisuudesta käyttää myöhemmin väliaikaistulkintaa. Suomen hallituksen kanssa on nyt selvitettävä tarkkaan, saantiinko heikennykset edes osin torjutuksi", Mäkinen sanoo.
Mäkinen viittaa muun muassa komission mainintaan, että kyseisen kaltaisen tulotuen on oltava väliaikaista. Sillä helpotetaan Suomen maatalouden yhdentymistä EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Siksi komissio hyväksyy ainoastaan alenevan tuen.
Suomi toimittaa arviointiraportin vuonna 2006, jonka jälkeen päätetään, onko 141-tuen jatkaminen perusteltua vuodesta 2008 eteenpäin.
Rajallisuuteen viittaa myös komissaari Fischlerin tiistainen lausunto, jonka mukaan rahoitusta tarjotaan sen lisäksi mitä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka antaa tukina.
"Etelä-Suomen viljelijöillä on näin ainutlaatuinen tilaisuus viimeistellä onnistunut yhdentymisensä. Uskon heidän hyödyntävän tätä mahdollisuutta täysimääräisesti", Fischler huomautti.