Euroopan unionissa vireillä olevat kemikaalilait aiheuttavat merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) arvioi perjantaina julkaisemassaan selvityksessä.
EU:n kemikaalilait supistaisivat selvityksen mukaan Suomen bruttokansantuotetta 1,8 prosenttia vuosien 2007-2017 aikana. Vuodessa bkt jäisi näin keskimäärin 0,16 prosenttia pienemmäksi kuin ilman lakiesityksen vaatimaa laajaa kemikaalien testauspakkoa ja rekisteröintivelvollisuutta.
Reaalituloja ja työllisyyttä uudistus heikentäisi yhteensä 1,3-1,4 prosenttia 11 vuoden aikana, KTM:n, sosiaali- ja terveysministeriön, Kemianteollisuus ry:n sekä Teollisuuden ja työantajien keskusliiton TT:n johdolla tehty selvitys kertoo.
Kemianteollisuus ja TT ilmaisivatkin huolensa kemikaalilainsäädännön vaikutuksista Suomen kilpailukyvylle perjantaina julkaisemassaan tiedotteessa.
Voimakkaimmin kemikaalilait iskisivät kemikaali-, rakennusaine- ja metallinjalostusteollisuuteen, mutta sen kohteeksi joutuisi runsaasti muutakin teollisuutta ja jopa palvelualoja. Kemiallisten tuotteiden valmistuksessa kustannusten kasvuksi arvioidaan selvityksessä yli 20 prosenttia ja peruskemikaalien tuotannossa 7,1 prosenttia.
Kokonaisuudessaan yritysten kannettavaksi tulevien kustannusten nousuksi on Inherent Engineeringin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tekemästä selvityksestä laskettavissa noin 600 miljoonaa euroa, joka jakautuisi 11 vuoden ajanjaksolle.
Etlan tutkimusjohtajan Olavi Rantalan mukaan summa ei ole hurja, mutta kustannusrasite on suomalaiselle teollisuudelle merkittävä.
Iskisi rajusti
pienyrityksiin
Selvityksen toinen laatija, Inherent Engineeringin tutkija Seppo Koskinen arvioi yllättäväksi tiedoksi sen, että ehdotettujen lakien vaikutukset kemikaaleja tuottaviin suuryrityksiin ovat hyvin pieniä. Sen sijaan lait iskisivät raskaasti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Jos kemikaalia tuotetaan miljoonia kiloja, testaus- ja rekisteröintikustannukset eivät ole mahdottomia. Sen sijaan monet pienet yritykset käyttävät vain pieniä määriä kemikaaleja, jolloin kustannukset tuotettua yksikköä kohti nousevat rajusti.
Koskinen kertoi, että tällaisia pienyrityksiä on mm. nahka, tekstiili-, painoväri-, maali- ja kumiteollisuudessa.
Selvityksen mukaan kemikaalilaeilla on myös kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Kun pienyritysten kustannukset nousevat suhteellisesti enemmän kuin suuryritysten, niiden kilpailuasema heikkenee ja saattaa johtaa alan yritysten keskittymiseen.
EU.n ulkopuolisten yritysten kilpailukyky vahvistuu niin ikään kemikaalilakien vuoksi suhteessa EU:n omiin yrityksiin, mikä saattaisi ajaa jopa tuotannon siirtämiseen EU:n ulkopuolelle. Selvityksen mukaan muun maailman bkt kasvaisi 0,3 prosenttia ja työllisyys 0,4 prosenttia EU:n toimenpiteen ansiosta.
Terveys ja ympäristö
eivät sisältyneet
EU:ssa kemikaalilakien uudistusta on perusteltu ympäristö- ja terveyssyillä, joiden EU arvioi tuovan vastapainoksi tuntuvia kustannussäästöjä. Kiisteltyjen kemikaalilakien käsittelyn odotetaan kestävän vuosia EU:ssa, kun teollisuuden sekä ympäristö- ja terveysalan lobbarit ajavat muutoksia komission viime syksynä antamaan lakiesitykseen.
KTM:n ylijohtaja Timo Kekkonen muistutti, että perjantaina julkaistu selvitys keskittyi vain kemikaalilakien taloudellisiin vaikutuksiin. Terveys- ja ympäristövaikutuksia ei ole toistaiseksi selvitetty kattavasti edes EU:n tasolla.