EU:n päätös leikata sokerinviljelyä iskee Suomea epäoikeudenmukaisesti. Suomi teki jo aiemmin osansa, mutta joutuu toistamiseen rajoitusten kohteeksi. Sokerintuotannon jatkuminen täällä on epävarmaa.
Suomen viimeisen, Säkylässä sijaitsevan sokeritehtaan kohtalo pysyy avoimena vielä ehkä viikkoja. Pääomistaja, tanskalainen Danisco ja 20 prosentin vähemmistöosuuden omistava Lännen Tehtaat tekevät laskelmia tehtaan kannattavuudesta. Lopettamiseen houkuttaa EU:n tehtaan sulkemisesta lupaama noin 40 miljoonan euron korvaus.
Sokerintuotannon kutistamisen vaiheet osoittavat karvaasti suurten jäsenmaiden ylivallan nousevan EU:ssa ajoittain sietämättömäksi. Unioni järjesteli Euroopan sokerintuotantoa edellisen kerran kaksi vuotta sitten. Suomessa vähennettiin juurikkaan viljelyä tavoitteiden mukaisesti 38 prosentilla. Se tiesi loppua maan toiseksi viimeiselle sokeritehtaalle Salossa.
Suomen ohella muutkin pienet maat joutuivat olemaan kuuliaisia Brysselin "esivallalle". Kaikkiaan 12 maata täytti tavoitteet. Niistä Irlanti lopetti tuotantonsa kokonaan. Suurissa Keski-Euroopan maissa silloinen linjaus ei paljon painanut, vaan tuotantoa jopa lisättiin.
EU:n päätös ei istu suomalaiseen oikeustajuun siksikään, että sokeria on tuotettu Suomessa alle oman tarpeen. Vajausta on täytetty tuonnilla. Nyt Suomea uhkaa joutuminen kokonaan muualta ostettavan sokerin varaan. Nykynäkymin makeaa kyllä riittää EU:n sisämarkkinoillakin, mutta vastaisista tilanteista ei kukaan tiedä. Jokaiseen maahan olisi kohtuullista jättää edes huoltovarmuuden edellyttämä tuotantovara. Sellaistakaan nyt tehty ratkaisu ei Suomelle takaa.
EU:n sokeripäätös tulee voimaan lokakuussa. Viljelystä luopuvalle on luvassa tukea 237,5 euroa sokerikiintiötonnia kohti. Varsin järkevältä vaikuttaa komission kaavailu, että etusijalle luopumistuen jaossa asetettaisiin viljelijät, joiden pellot sijaitsevat kauimpana Säkylän tehtaalta.
MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki on julkisuudessa pitänyt etusijajärjestystä epäreiluna viljelijöiden kannalta. Vaikka MTK:n edustajat ovatkin moittineet perustellusti EU:n leikkauspäätöstä, niin komission tavoite lyhentää kuljetusmatkoja on aivan oikea. Kansantaloudellisesti on järjetöntä kuskata juurikaslasteja satoja kilometrejä. Nykyisellään etäisimmät juurikastilat ovat itärajan tuntumassa, kun ainoa sokeritehdas on länsirannikolla.
Juurikkaan tuotannosta luopuvilla tiloilla joudutaan miettimään tarkoin, mihin tuotantosuuntaan kannattaa siirtyä. EU:n maatalouspolitiikka on osoittautunut kohtuuttoman epäjohdonmukaiseksi. Kerran sovitulla näyttää olevan suunnilleen vaalilupauksen arvo, jos sitäkään.
EU:n edustajat vakuuttivat Suomen jäsenyysneuvotteluiden aikana, että maatalouden edellytykset turvataan kaikkialla unionin alueella. Sen jälkeen EU on ahdistanut Suomen maatalouden monin tavoin entistä ahtaammalle. Suomi on joutunut lisäämään kansallista tukea pitääkseen yllä edes kohtuullisen määrän omaa tuotantoa, eikä lupaa siihenkään ole herunut kovin helposti.
MTK:n mielestä Suomen edustajat sokerineuvotteluissa eivät olleet kyllin tiukkoja. Järjestön mukaan olisi pitänyt toimia "talvisodan hengessä". MTK on kuitenkin myös järjestönä voinut hoitaa lobbausta Brysselissä. Nyt vain kävi näin, mutta ilman jälkipyykkiä päätöstä ei voi sulattaa. On tehtävä jatkossakin selväksi, että Suomi tuli suurten jäsenmaiden jyräämäksi. Tällainen piittaamattomuus heikentää vääjäämättä unionin hyväksyttävyyttä Suomessa.