Pari vuotta vatvottu hanke EU:n sotilaallisten voimavarojen kehittämismekanismista sai pientä valoa EU:n puolustusministerien kokouksessa Brysselissä maanantaina, kun hanketta viime ajat kampittanut Kreikka lievensi kantaansa saatuaan uuden esityksen.
Hankkeen jarruna ovat olleet erimielisyydet keinoista, joilla Naton olemassa olevia mekanismeja voitaisiin käyttää hyväksi EU:n kriisinhallintaoperaatioissa sekä siitä, miten siinä yhteydessä EU:n ulkopuoliset Nato-maat osallistuisivat unionin johtamiin operaatioihin.
Kiistakumppaneina ovat olleet Turkki ja Kreikka. Viime ajat hanketta ainoana vastustanut Kreikka sai nyt eteensä uuden niin sanotun non-paperin, jota maa ilmoitti pitävänsä hyvänä muiden jäsenmaiden tiukkojen painostuspuheenvuorojen jälkeen.
Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) arvioi, että ratkaisu saattaa syntyä vielä Espanjan puheenjohtajakaudella. Ajankohta olisi silloin ilmeisesti Sevillan huippukokous juhannuksena.
Hanketta ei mielellään jätettäisi Tanskan puheenjohtajakaudelle, koska maan puolustusvarauman takia näiden asioiden puheenjohtajuutta vetää silloin Kreikka.
Nato-yhteistyön ratkeaminen on olennainen osa Makedonian kriisinhallintaoperaation kaavailtua siirtoa Natolta EU-vetoiseksi. Reunaehtona on nimenomaan Nato-resurssien lainaaminen EU:lle.
Puolustusministerit kävivät läpi myös EU:n voimavarasuunnitelmaa (Ecap). Helmikuussa aloitetun hankkeen tavoitteena on paikata voimavaroissa todettuja puutteita.
Puutekohteita on kirjattu kaikkiaan 40, ja niitä korjaillaan työryhmissä, joita on pantu pystyyn jo 17. Enestamin mukaan nyt lasketaan, että kaikkiaan 24 puutealuetta saadaan umpeen työryhmätyöskentelyllä. Kokonaisuus on kuitenkin vielä alkutaipaleella.
Puolustusministerien kokous oli sikäli merkittävä, että ensimmäisen kerran tapaamisella oli osittain virallinen leima. He käsittelivät teemojaan ulkoministerivetoisen yleisten asioiden neuvoston asialistalla.
Virallista omaa ministerineuvostoa puolustusministereillä ei ole.