EU:n valtoiden ja halltiusten päämiehet kokoontuivat torstaina Brysseliin jatkamaan perustuslakiehdotuksen käsittelyä. Vajaat kaksi viikkoa hallitusten välisen konferenssin avaamisen jälkeen päämiehet kävivät puheenvuorokierroksen, joka osoitti ratkaisujen siirtyvätn viime hetkeen.
EU:n puheenjohtajamaa Italia ilmoitti tekevänsä kompromissiesityksen unionin perustuslaista marraskuun loppupuolella. Hallitusten välisessä konferenssissa valtioiden päämiehet eivät päässeet eteenpäin ongelmakysymyksissä, vaan yleinen näkemys oli, että jokainen toisti entisiä kantojaan.
Pääministeri Matti Vanhanen oli kuitenkin optimistinen siitä, että ratkaisu lopulta löytyy. "Uskon, että ilman dramatiikkaa löytyy lopulta yhteisymmärrys."
Vanhanen uskoi, että Italian kompromissiesitys on oikeudenmukaisella ja rehellisellä tavalla tehty. Hän arvioi, että hyvät mahdollisuudet on siihen, että puolentoista kahden kuuakauden kuluessa saadaan ratkaisu aikaan unionin toimielimiä koskevassa kysymyksessä.
Vanhanen myönsi, että käyty neuvottelukierros oli käytännössä jäsenmaiden kantojen esittelykierros.
Komisaarien määrä kiperimpiä aiheita
Italian ulkoministeri Franco Frattini kertoi hallitusten välisen konferenssin istunnon jälkeen, että kiperimmiksi kysymyksiksi ovat odotetusti nousseet komission koko ja ääntenpainotus ministerineuvostossa. Puolustusyhteistyöstä hän näki yhteisymmärryksen olevan jo lähellä. Ulkoministerikokouksessa käyty kesksutelu puolustusyhteistyöstä oli Frattinin mukaan rakentava. Kokouksessa useat maat vastustivat suljettua ydintä, jossa olisi tiukat ehdot ja sisällä olevat ratkaisisivat sisäänpyrkivien kohtalon.
"Valtavirta jäsenmaista on järjestelmän avoimuuden kannalla", Vanhanen arvioi puolustusyhteistyöstä. Hän uskoi, että illan turvallisuuspoliittisessa keskustelussa jatkettaisiin Luxemburgin ministerikokouksen linjoilla.
Komission kokoonpanosta tai ääntenpainotuksista ei kokouksessa tehty uusia ehdotuksia. Pienet maat ajavat edelleen jokaiselle maalle omaa komissaaria. Ilmaan on heitetty myös malli, jossa tilanne jatkuisi periaatteessa ennallaan. Se sisältäisi myös sen, että suuret maat pitäisivät kaksi komissaaria.
Espanja ja Puola tiukkoina äänistä
Espanjan kokoinen Puola saisi myös kaksi komissaaria. Kovin vääntö käydään tulevissa neuvotteluissa juuri Espanjan ja Puolan äänimääristä, sillä Nizzan kokouksessa 2000 ne saivat väestömääränsä nähden suuren äänimäärän. Kaupankäyntiä käydään siis pienten maiden komissaarien ja näiden kahden maan äänimääristä.
Tulevaisuukonventin ehdotuksessa päätökset tehtäisiin kaksoisenemmistöllä. Sen mukaan päätöksen taakse olisi saatava 60 prosenttia EU:n väestöstä ja 50 prosenttia jäsenmaista.
"31 tai enemmän komissaareja ei ole lukumäärä, joka vastaa tehokkuuden tavoitetta. Kukaan ei ole tällaista ehdotusta tehnytkään", Vanhanen kertoi kantanaan liikkeellä oleviin huhuihin.
Schröder korostaa konventin mallia
Espanjan ja Puolan vaatimuksiin erittäin tiukasti suhtautuva Saksan liittokansleri Gerhard Schröder sanoi torstaina, ettei maiden muutosvaatimuksilla ole mahdollisuuksia. Ratkaisu on löydyttävä konventin ehdotuksen pohjalta. Muutoksia haluaivien on löydettävä myös kompromissi.
Puolan pääministeri Leszek Miller lisäsi kierroksia toteamalla torstaina, että vuonna 2000 aikansaatu Nizzan sopimus on heille kompromissi. Nizzan sopimuksen mukaan jokaisella maalla on komissaari niin kauan kuin unionin jäsenmäärä ylittää 27. Jäsenmaiden äänimäärätkin on laskettu sen mukaan, että Bulgaria ja Romania liittyvät jäseniksi.