Yhteisen rahan oloissa on välttämätöntä, että EU:n jäsenmaat pitävät budjettinsa kurissa. Näin vältetään etukäteen Kreikan tapauksen toistuminen. Vapaamatkustajia ei kaivata.
EU-komissio on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin talouspolitiikan yhtenäistämiseksi, jotta Kreikan kaltaiset talouskriisit eivät enää tulisi varoittamatta muiden EU-jäsenten päänvaivaksi. Komissio ehdottaa jäsenmaille, että niiden budjetit otettaisiin komission tarkasteluun jo valmisteluvaiheessa.
Kun markkinat on nyt saatu rauhoitetuksi EU:n jättimäisellä 750 miljardin euron pelastuspaketilla, on aika harkita päätöksiä, joilla EU:n ja euron vakaus varmistetaan. Kreikan 110 miljardin euron apupaketti ja vastaaviin tilanteisiin varautuminen osoittavat, että EU pystyy luomaan yhteisen toimintalinjaan. Nyt on vain huolehdittava, että linja pitää loppuun asti.
Talouskriisissä kykynsä näyttänyt talouskomissaari Olli Rehn esittää, että jatkossa komissio ottaisi jäsenmaiden budjetit ennakkoarviointiin. Näin varmistetaan, ettei niihin jää sudenkuoppia. EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mukaan ennakkotarkastusten ohella tarvitaan sanktioita, jotta jäsenmaat kunnioittavat vakaus- ja kasvusopimusta.
Komission kaavailema uudistus kohtaa todennäköisesti vastustusta, sillä budjettivalmistelu on keskeisesti jäsenvaltioiden päätösvaltaan kuuluva asia. Komission tarkoitus ei kuitenkaan ole kävellä hallitusten yli vaan pitää huoli siitä, että budjetit ovat linjassa sen kanssa, mitä on sovittu.
Viime päivien kovien opetusten jälkeen on oikeutettua vaatia, että holtittomasti talouttaan hoitavien EU-maiden hallitukset eivät jatkossa selviä ilman seuraamuksia. Taantuman oloissa jokaisella jäsenmaalla riittää huolehdittavaa omastakin takaa, eikä vapaamatkustajia kaivata joukkoon.
Siksi unionissa on voitava luottaa siihen, että hallitukset noudattavat yhteisesti hyväksyttyjä sopimuksia. Tämä on entistä tärkeämpää tilanteessa, jossa Euroopan taloudet ovat toisistaan riippuvaisia.
Näin mittavaa ongelmaa ei edes olisi, jos euromaat olisivat alun alkaen pitäneet kiinni vakaus- ja kasvusopimuksesta. Vakaussopimuksen keskeisiä ehtoja on, että budjettivaje ei saa olla yli kolme prosenttia ja velkaantuminen yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Monet maat, joukossa myös suuria jäsenmaita, ovat rikkoneet sääntöjä mennen tullen, eikä niille ole langetettu sakkoja, vaikka olisi pitänyt. Taloutensa hyvin hoitavien maiden etu on, että sanktiot otetaan tosissaan. Myö Suomea patistetaan oikaisemaan julkisen talouden alijäämää.
Jäsenmaiden on huolehdittava, että niiden julkisen talouden vajeet saadaan kuriin. Talousarvioidensa kanssa vaikeuksissa olevien valtioiden on tehtävä ikäviäkin päätöksiä ja pantava suu säkkiä myöten. Mikään maa ei voi jatkuvasti kattaa alijäämiään velkarahalla.
Yhteisistä säännöistä piittaamaton Kreikka on joutunut holhouksen alle. Kreikka joutuu näyttämään, että se tekee sovitut leikkaukset ennen kuin se saa luvatut lainat. Myös Vaaravyöhykkeellä olevat Espanja ja Portugali ovat jo julkistaneet säästökuurinsa.
"Kreikan, Espanjan ja Portugalin hallitukset ovat jo tehneet ikäviä säästöpäätöksiä. Jatkossa millään EU-maalla ei ole varaa nyt nähtyyn holtittomaan taloudenpitoon.