Suomen itä- ja pohjoisosien aluetukitaso voi säilyä lähellä nykyistä EU:n laajentumisesta huolimatta, arvioi komission aluepolitiikan pääosaston johtaja Elisabeth Helander maanantaina Ilomantsissa. Helander esitteli komission aluepolitiikan tulevia linjauksia aluekehityksen parissa työskenteleville viranomaisille.
- Tukitason säilyminen edellyttää kuitenkin komission budjettiehdotuksen toteutumista esitetyllä tasolla. Lisäksi suomalaisten on onnistuttava neuvottelemaan sellaiset laskentaperusteet, jotka turvaavat tukitason, Helander muistutti.
Itä- ja Pohjois-Suomi eivät saa jatkossa enää EU:n korkeinta aluetukea. Sitä maksetaan alueilla, joiden bruttokansantuote on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta. Vuosina 2000-2006 tätä tavoite 1 -ohjelman tukea on esimerkiksi Itä-Suomeen tulossa yli 600 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan hankkeiden kansallinen rahoitusosuus, summa nousee 2,5 miljardiin euroon.
- Itä- ja Pohjois-Suomi ovat jatkossa kakkostuen piirissä. Suomen kannalta myönteistä on se, että vyöhykejako poistuu. Tuen maksamisen laskentaperusteet kuitenkin vaihtelevat alueittain. Ideana on, että maatieteelliset tekijät, syrjäisyys ja vaikkapa ilmasto otetaan huomioon. Suomen pitäisi neuvotteluissa saada aikaan ratkaisu, joka takaa pysyvän tuen näiden haittojen perusteella, Helander sanoi.
BKT laski selvästi
Helander muistutti, että unionin laajentuminen toi 20 prosenttia lisää väkeä, mutta vain viisi prosenttia lisää rahaa. Laajentuminen merkitsi asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen pienentymistä 13 prosenttia.
- Mukaan tuli köyhiä maita, mutta niissä kehitys on kuitenkin dynaamista. Jokainen varmaan pitää unionissa tärkeänä, että uusia jäseniä tuetaan taloudellisesti eniten, Helander uskoi.
EU:n uusi aluepolitiikka uudistaa merkittävästi myös ulkorajalla tapahtuvaa yhteistyötä esimerkiksi Venäjän kanssa. Valmisteilla on uusi naapuruusohjelma, johon hankkeet valitaan yhdessä suomalaisten ja venäläisten kesken. Nykyiset tacis ja interreg -ohjelmat yhdistyvät uudeksi kolmostueksi, johon ohjataan lisää varoja.
Saksan kyyti ei kelpaa
Itä-Suomen maakuntien tavoitteita tulevalla rahastokaudella 2007-2013 esitellyt maakuntajohtaja Antti Mykkänen varoitteli, että suurten jäsenmaiden ajama unionin budjetin raju leikkaaminen veisi myös aluepolitiikan rahat.
- Saksa ja kumppanit haluavat tiputtaa vuosibudjetin komission ehdottamasta 133 miljardista noin 110 miljardiin euroon. Tällainen malli ei voi toteutua. Uhan alla ovat erityisesti aluepolitiikan rahat, jotka lienevät leikkauslistan kärkipäässä, Mykkänen sanoi.
Mykkäsen mielestä Suomen ei pidä lähteä Saksan ja muiden suurten nettomaksajien kelkkaan. Suomen pitää voimakkaasti ajaa komission ehdottamaa budjettilinjaa, joka parhaiten turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen ja samalla koko maan edut, vaati Mykkänen.
Tavoite 1 -ohjelman tuella Itä-Suomeen on syntynyt noin 16 000 uutta työpaikkaa ja 3 300 uutta yritystä. Osa asiantuntijoista on kuitenkin moittinut rakennerahastokauden saavutuksia vaatimattomiksi. Kritiikin mukaan erityisesti ylimaakunnalliset hankkeet ovat olleet rahan tuhlausta.