Euroopan pohjoisin kolkka on Pohjois-Norjassa sijaitseva Gamvikin pieni kalastajakylä. Euroopan unionin pohjoisin paikka on puolestaan Nuorgam Lapissa. Molemmissa paikoissa väki vähenee, vaikka EU:n ulkopuolella oleva, öljyrikas Norja panostaa itse huikeita summia aluepolitiikkaan.
Keskittyminen on yksi Euroopan ja koko maailman megatrendeistä. Suuntaa ei käännetä vain rahalla, joskin sitäkin tarvitaan. Tärkeintä on lisätä tietoisuutta siitä, kuinka keskittyminen ei ole luonnonlaki, vaan politiikalla pystytään lisäämään myös alueellista tasa-arvoa. Kapitalismi tarvitsee tässäkin kesyttäjänsä.
Aluepolitiikka on tärkeä, ellei tärkein osa EU:n yhteisvastuullisuutta eli solidaarisuutta. Menestyviä keskuksia on kehitettävä, mutta reuna-alueiden kuihtumisesta kärsivät kaikki. Korjaamalla eri alueiden välistä tasapainoa, vahvistetaan koko Euroopan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Unionin aluepolitiikka ja EU-rahoitus on monimutkainen ja monimuotoinen kokonaisuus. On rahastoja, ohjelmia, kriteerejä ja eriasteista lainsäädäntöä. Isot linjat ovat kuitenkin kirkkaita ja selkeitä: hankkeiden pitää edistää pk-yritysten mahdollisuutta työllistää. Köyhyyden vähentäminen, vähähiilisen talouden edistäminen ja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen ovat myös tärkeitä prioriteetteja.
Runsas viikko sitten päättyneessä EU-rahoituksen haussa on Pohjois-Pohjanmaalla ollut paljon alueellisia strategioita tukevia hankkeita. Biotalouden ohella kärkihankkeena on Oulun Mining School -tutkimuskeskuksen kehittäminen. Kaivosteollisuudella on nyt Talvivaaran tragedian seurauksena huono maine. Nykyistä ympäristöystävällisempään kaivosteollisuuteen on pakko uskoa. Ainakin sen mahdollisuuksia on tutkittava.
Mielenkiintoinen ja varmasti tuloksia tuottava hanke on myös Oulun eteläpuolisten seutukuntien yhteinen pk-yritysten kehittämishanke.
Pk-yritykset ovat koko Euroopassa avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa. Minkälainen on pk-yrityksille suotuisa toimintaympäristö? Miten pk-yritysten rahoitus turvataan parhaiten? Mitkä ovat ne byrokraattiset rakenteet, joita purkamalla työpaikkoja syntyy? Näihin ja muihin paljon esillä olleisiin kysymyksiin on tarkoitus löytää vastaukset seutukuntien yhteisellä EU-hankkeella.
Juuri näin EU-hankkeiden tulisikin syntyä: alueilla ja yhteistyön voimalla. Kaikista hankkeista ei aina ole tuloksena pysyviä työpaikkoja, mutta jos mitään ei yritetä, mitään uutta ei varmasti synny ja viimeinen sammuttaa valot. EU:n aluepolitiikka ei voi olla mikään yhdenkoon vaateparsi. Eri alueilla on erilaisia tarpeita, ja vain alueiden sitoutuminen hankkeisiin ratkaisee lopputukoksen.
Nuorisotyöttömyys on Euroopan ehdottomasti vakavin ongelma. Rovaniemellä on kaksivuotinen lupaava Ohjaamo-hanke, jossa kehitetään nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelupistettä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Nuorten Ystävät ry:n yhteishankkeena.
Suomessa tähdätään jo seuraavaan ohjelmakauteen. Pääprioriteettina on harvaanasuttujen seutujen erityisaseman säilyttäminen. Erityisasema mahdollistaa Suomelle suurimman mahdollisen taloudellisen tuen. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolta kerrotaan, että niin sanottu NSPA-verkosto on aloittamassa laajaa OECD-tutkimushanketta alueiden taloudellisesta tilanteesta ja voimavarojen hyödyntämisestä. Näin olisi faktaa valmiina ja mustaa valkoisella jo tulevaa ohjelmakautta varten.
Aluepolitiikan uusi komissaari on romanialainen Corina Cretu. Hän on entinen meppi, jonka kanssa oli ilo työskennellä viime vaalikauden aikana. Hänen mukaansa yhtä tärkeää kuin Brysselistä tuleva raha, on hyvä hallinto sekä vahva julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö.
Toinen Corina Cretun painopiste on EU-rahoituksen yksinkertaistaminen. Sitä ovat tosin yrittäneet kaikki hänen edeltäjänsäkin, mutta Corinan tarmon tuntien uskon hänen onnistuvan. Turhan byrokratian purkaminen on tärkeää erityisesti pienille yrityksille, joilla ei ole varaa tuhlata inhimillisiä voimavaroja hallinnollisiin tehtäviin.
Nopeus ja tehokkuus rahanjaossa hyödyttävät kaikkia. Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys luovat pohjaa myös väärinkäytöksille, minkä suhteen komissaari korostaa nollatoleranssia.
Suomessa lähestytään eduskuntavaaleja. Aluepolitiikasta käydään keskustelua todella vähän. Pisara-rata on nostanut esiin vanhat vastakkainasettelut. Alueilla lietsotaan henkeä, jonka mukaan hanke vie rahat Pohjois- ja Itä-Suomelta.
Pääkaupunkiseutu ja Helsinki kilpailevat Tukholman, Tallinnan ja Pietarin kanssa. Mitä enemmän Suomesta on hankkeita, sen enemmän tukea voidaan saada esimerkiksi komission 315 miljardin investointirahastosta. Se raha ei ole pois alueiden kehittämiseltä.
Kirjoittaja on oululainen europarlamentaarikko (sd.).