Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla päätöslauselman, joka on pohjoisten alueiden kannalta periaatteellisesti hyvin merkittävä. Siinä luonnostellaan ensimmäisen kerran unionille tavoitteita arktisille alueille. Niiden globaali merkityshän on nopeassa kasvussa, mutta ne ovat olleet EU:lle jonkinlainen sokea piste.
Tällä hetkellä koko EU:n virkakoneistossa ei ole ketään, jonka tehtäviin erityisesti kuuluisi arktisten alueiden seuraaminen. Ei edes olla selvillä, kuuluisiko asia unionin ulkosuhteisiin, meripolitiikkaan, ympäristöasioihin tai jonnekin muualle.
Pitkälti europarlamentin brittiläisen varapuheenjohtajan Diana Wallisin henkilökohtaisen kiinnostuksen myötä parlamentti on nyt lyönyt lukkoon omia linjauksiaan. Suomalaiset edustajat Brysselissä eivät jostain syystä ole asiassa olleet aktiivisia.
Nyt kuitenkin myös komissio on heräämässä. Siellä valmistellaan arktista tiedonantoa, joka on määrä antaa marraskuussa. Siitä on lupa odottaa uutta askelta unionin pohjoisen näkökulman vahvistamisessa.
Taustalla mielenmuutoksessa on pitkälti ilmastonmuutos, joka vaikuttaa nopeimmin juuri kaikkein pohjoisimmilla alueilla. Pohjoisilla ympäristökysymyksillä on suurta globaalia merkitystä. Lisäksi avautumassa on jään sulaessa pääsy uusien valtavien energiavarojen ääreen ja merenkulun edellytykset ovat muuttumassa.
Tämä on jo tarkoittanut valtioiden kilpajuoksua kohti arktisia alueita ja uusia jännitteitä. Euroopan unionilla on mahdollisuus esittää tilanteessa rakentavaa roolia, mutta se edellyttää ensin omien tilannearvioiden tekemistä.
Alueen valtioiden yhteistyöfoorumi Arktinen neuvosto on nykyisellään varsin heikko rakenne. Sen vahvistaminen olisi oleellista, jotta alueen tulevaisuus edes jollain tavoin noudattaisi kestävän kehityksen periaatteita.
Unionin roolin vahvistaminen on myös Suomen etujen mukaista, sillä sen kautta Suomikin voi päästä mukaan pohjoisia merialueita koskeviin keskusteluihin. Jo nyt on ollut merkkejä siitä, että varsinaiset rantavaltiot ovat ryhtyneet ikään kuin jakamaan alueen intressejä keskenään.
Suomen ulkopolitiikassa arktinen alue laajemmin ajateltuna on kuitenkin ollut viime ajat pahasti sivuraiteilla, vaikka talouden intressejä Barentsin alueella onkin ryhdytty entistä voimakkaammin edistämään. Toivottavasti EU:ssa aluillaan oleva havahtuminen herättää pohtimaan myös Suomen tavoitteita.
paakirjoitus@kaleva.fi