Euroopan unioni valmistautuu ottamaan johtovastuun Kosovo-operaatiossa ja panostamaan vahvasti maakunnan tulevaisuuteen. EU-johtajat keskustelivat Kosovon tulevasta asemasta pitkään perjantaina huippukokouksessa Brysselissä.
Kosovo julistautunee itsenäiseksi ensi vuoden alkupuolella. Enemmistö EU:n jäsenmaista on valmis tunnustamaan itsenäistymisen yhtenäisesti ilman YK:n valtuutusta.
EU valmistelee jo nyt Kosovoon mittavaa, vajaan 4 000 henkilön vahvuista siviilioperaatiota, jolla halutaan kehittää alueen hallintoa ja vahvistaa oikeuslaitoksen asemaa.
Ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok) mukaan Suomi valmistautuu lähettämään tulevaan poliisioperaatioon runsaat 50 asiantuntijaa.
Lisäksi Nato-johtoinen Kfor-kriisinhallintaoperaatio Kosovossa jatkuu, ja sitä voidaan tarvittaessa vahvistaa. Suomi on varautunut kasvattamaan joukkojensa määrää 400:sta 450 sotilaaseen.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj aikoo niin ikään kasvattaa henkilöstönsä määrää alueella niin, että operaation kokonaisvahvuus nousisi 3 000:een.
Suomen panos on Kanervan mukaan siten Kosovossa vahva, sillä Suomesta tulee ensi vuoden alusta Etyjin puheenjohtajamaa.
EU odottaa YK:n
ja Kosovon pyyntöä
EU-valtioiden päämiehet pohtivat myös oikeudellisia perusteita EU:n läsnäoloon maassa, joka ennemmin tai myöhemmin julistautuu itsenäiseksi.
YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee asiaa ensi viikolla viimeisenä yrityksenään saada itse aikaan statusratkaisu, mutta päätöslauselmaa asiasta ei tule Venäjän vastustuksen vuoksi.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan nykyinen YK:n päätöslauselma 1244 riittää toistaiseksi.
"Oikeudelliset perusteet ovat kunnossa, jos YK:n pääsihteeri poliittisella vetoomuksellaan ja Kosovo itse pyytävät EU:ta ottamaan vastuun alueen vakauttamisessa. Ei tämä voi juridiikkaan kaatua", Vanhanen arvioi.
Siitä, kuinka yhtenäinen EU on Kosovon mahdollisen itsenäisyyden tunnustamisessa, ei päästy yksimielisyyteen. Etenkin Kypros pelkää, että Kosovon itsenäisyyden tunnustamisesta seuraa lumipalloefekti.
EU-johtajat korostivat, että Kosovon aseman ratkaiseminen on yksittäistapaus, joka ei muodosta ennakkotapausta muille itsenäisyyttä tahtoville ryhmittymille Euroopassa.
"Kypros on kuitenkin yhtä mieltä EU:n kanssa siitä, että Kosovoa ja Länsi-Balkania on autettava", presidentti Tarja Halonen muistutti.
Serbialle
porkkanoita
Halonen kiitteli, että yhteinen huoli kosovolaisten tilanteesta jaettiin ja EU sai yksimieliset päätelmät asiasta aikaiseksi.
"On tärkeää, että päätös EU:n johtovastuun ottamisesta Kosovossa tehtiin nyt", Halonen sanoi.
Kosovon lisäksi EU lupasi tarjota apua myös Serbialle, vaikka Serbian lähentymisneuvotteluja ja Kosovon tulevaa asemaa ei haluta virallisesti kytkeä toisiinsa.
EU-maat totesivat , että Serbian edistymistä kohti EU-jäsenyyttä voidaan vauhdittaa.
Vaihtoehtoihin kuuluu esimerkiksi jäsenehdokkaan aseman myöntäminen.
Suomen lisäksi monet jäsenmaat tähdensivät kuitenkin, että Serbian on täytettävä samat ehdot kuin muidenkin jäsenhakijoiden.
Ongelmana on, että Serbia ei ole anonut EU:n jäsenyyttä eikä se ole allekirjoittanut jäsenehdokkuuden aseman ehtona olevaa yhteistyösopimusta.
Euroopan unioni vaatii, että Serbia tekee ensin riittävää yhteistyötä Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa.