Euroopan unioni on saamassa keulakuvakseen presidentin, jos suurten jäsenmaiden tahto toteutuu. Ranska ja Saksa pääsivät yhteiseen näkemykseen, kun presidentti Jacques Chirac ja liittokansleri Gerhard Schröder neuvottelivat EU:n tulevaisuuden rakenteista Pariisissa.
Keskeinen isojen maiden peruste luoda pitkäaikainen EU:n presidentin virka on ulkoinen näkyvyys. Unionia on usein moitittu sekavasta ulkopoliittisesta johtamisesta. Presidentin toivotaan antavan EU:lle "kasvot".
Presidenttiä kannattaa nyt 15 jäsenmaasta 7. Myös Britannia, Espanja, Italia sekä Ruotsi ovat ilmoittaneet tukevansa ajatusta. Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen liittyi joukkoon keskiviikkona.
Suomi suhtautuu ehdotukseen yhä epäillen. Suomi on perinteisesti korostanut EU:n komission vahvaa asemaa. Sen katsotaan turvaavan parhaiten pienen jäsenvaltion edut.
Myös Hollanti ilmoitti keskiviikkona vastustavansa EU-presidenttiä. Puheenjohtajamaa Kreikka haluaa asiasta lisäselvyyttä.
Ranskan Chirac kertoi, että presidentin valitsisi määräenemmistöllä Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous. Siinä ovat edustettuina jäsenvaltioiden päämiehet. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ja usein myös presidentti Tarja Halonen.
Ranskan ja Saksan ajatuksena on, että EU saa myös eräänlaisen ulkoministerin. Sitä ovat ehdottaneet monet muutkin, muun muassa komissio. Ulkoministeri muodostettaisiin jonkinlaisena EU:n ulkopoliittisen edustajan ja ulkosuhdekomissaarin yhdistelmänä.
Ranska ja Saksa ilmaisivat tukevansa myös vahvaa EU:n komission puheenjohtajaa. Liittokansleri Schröder piti tätä tärkeänä perusteena kompromissille.
Tarkoitus on, että komission puheenjohtajan valitsee jatkossa Euroopan parlamentti. Saksalla on parlamentissa 99 edustajaa 626:sta.
"Totta puhuen, meillä oli todellinen ongelma. Saksan ja Ranskan näkemykset eivät olleet täysin yhtenevät", Chirac sanoi keskiviikon vastaisena yönä Pariisissa. Chirac viittasi Saksan haluun varmistaa komission asema.
Maiden päämiehet eivät täsmentäneet, mikä olisi kahden EU:n keulakuvan - presidentin ja komission puheenjohtajan - keskinäinen suhde. Siihen liittyy vielä mahdollisen EU:n ulkoministerin rooli.
EU:lla yhä kolme
puhelinnumeroa
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer myönsi, että kompromissi ei selkeytä EU:n ulkoista edustamista: "EU:lla tulee olemaan edelleen kolme puhelinnumeroa", Fischer totesi Berliinissä.
EU-presidentti epäilyttää monia asiantuntijoita. Uuden instituution pelätään entisestään vaikeuttavan päätöksentekoa ja sen ymmärtämistä.
"Uudistusten keskeinen tavoite on järjestelmän selkeytys. On huolestuttavaa, jos tässä vaiheessa ajetaan EU:n järjestelmää mutkistavaa kompromissia. Ehdotukset EU:n presidentistä, kansojen kongressista ja vahvasta komission puheenjohtajasta menevät asioiden edelle", nimettömänä pysytellyt komission virkamies arvioi.
Epäselvää on myös se, mitä tapahtuu jos tehtävään valitun pääministerin hallitus yht'äkkiä kaatuu.
Ongelmasta huomautti Hollannin ulkoministeriön tiedottaja Floris van Hoevell. EU:n presidentin toimikaudeksi kaavaillaan viittä vuotta tai kahta 2,5-vuotista jaksoa.
Ranska ja Saksa ajavat kantaansa läpi tulevaisuuskonventissa, joka valmistelee ehdotusta uudesta EU:n perussopimuksesta. Ehdotuksen pohjalta EU-rakenteiden muutoksista päättävät jäsenmaat viimeistään vuonna 2004.
Konventin työ tiivistyy kevään aikana, ja useat EU-maat ovat vaihtaneet hallituksensa edustajaksi ulkoministerin.
Viimeksi näin teki Kreikka, jota edustaa jatkossa George Papandreou.