Budapest-Tirana Kolmen miljoonan asukkaan Albania on yksi Euroopan köyhimmistä mutta ikärakenteeltaan nuorimmista valtioista. Sen suurin ongelma mutta tällä hetkellä myös ainoa pelastus on harmaa talous, jonka pyörittämiseen osallistuvat myös rikollisjärjestöt sekä 700 000 maan rajojen ulkopuolella asuvaa albaania.
Harmaan sektorin arvioidaan olevan noin 60 prosenttia koko Albanian taloudesta. Bruttokansantulo henkeä kohden oli vuonna 2000 vain 1 100 dollaria , kun se esimerkiksi Sloveniassa oli lähes 10-kertainen.
"Albania romahtaisi ilman tätä taloutta", arvioi eräs diplomaatti Tiranassa.
Albania on yrittänyt kohentaa talouttaan mm. kehittämällä matkailua, jolle Adrianmeren 300 kilometrin mittainen upea ranta antaa oivat mahdollisuudet. Turismi tuotti viime vuonna 350 miljoonaa euroa, mutta sillä ei juurikaan ole ollut merkitystä valtion taloudelle. Valtaosa matkailualan yrittäjistä toimii pimeillä markkinoilla eikä maksa veroja tuloistaan. Albanian valtion budjetti oli viime vuonna vajaat miljardi euroa.
Epävakaudesta EU:n suojiin
Albania eli lähes 50 vuotta äärimmäisen suljetussa kommunismissa. Niinpä runsaat 10 vuotta sitten koittanut vapaus johti 1990-luvun puolivälissä poliittiseen, taloudelliseen ja fyysiseen sekasortoon. Ihmiset ryöstivät valtion omaisuutta ja ison osan armeijan aseista, joita valtio on kansainvälisen tuen turvin yrittänyt ostaa takaisin.
Albania nousi kansainvälisiin uutiskuviin keväällä 1999, kun sadattuhannet Kosovon albaanit etsivät turvaa rajansa heimoveljilleen avanneesta Albaniasta Kosovon sodan aikana. Kosovon sota teki Albaniasta Yhdysvaltain tärkeän liittolaisen Balkanilla.
Viime vuosina poliittiset kuohunnat ovat laantuneet Albaniassa, ja tie uudistuksille on auki.. Naapureidensa Makedonian ja Serbia-Montenegron tavoin se on yrittänytkin kitkeä mm. järjestäytynyttä rikollisuutta ja siihen liittyvää laitonta kauppaa ja salakuljetusta pyrkiessään EU:hun.
Albania toivoo maansa Nato-jäsenyyden toteutuvan vuonna 2005 ja EU-jäsenyyden viimeistään samanaikaisesti kuin Kroatian, Serbia-Montenegron ja Makedonian.
Albania on muiden Balkanin maiden tapaan hankalan valinnan edessä. Albania tuki ehdoitta Yhdysvaltoja Irakin sodassa ja ilmoittanut lähettävänsä symboliset 75 sotilasta Irakin rauhanturvatehtäviin. Toukokuussa Albania allekirjoitti Yhdysvaltojen kanssa kahdenkeskisen sopimuksen, jonka mukaan se ei luovuta amerikkalaissotilaita kansainväliseen sotarikostuomioistuimessa (ICC).
EU:ta lähentyvistä maista myös Romania ja Bosnia-Hertsegovina ovat allekirjoittaneet Yhdysvaltain kanssa samansisältöiset immuniteettisopimukset, ja sopimukseen uskotaan taipuvan myös Makedonian ja Bulgarian.
Yhdysvallat on asettanut sopimukset apunsa edellytykseksi. EU puolestaan vastustaa jyrkästi sopimuksia, jotka heikentävät äskettäin perustetun ICC:n asemaa kansainvälisenä toimijana. "Odotamme, että läheisempää yhteistyötä EU:n kanssa haluavat maat myös omaksuvat yhteiset tavoitteemme", jyrähteli komissaari Chris Pattenin tiedottaja Emma Udwin.
Albaniassa tukea Yhdysvalloille pidetään varmimpana turvallisuustakeena, eikä Yhdysvaltojen roolia toisen maailmansodan lopettamisessa ole unohdettu.
EU on antanut Albanialle viisivuotisen apupaketin jonka rahallinen arvo on 190 miljoonaa euroa. Kaikesta Albanialle tulevasta avusta EU-maat rahoittavat yli puolet.