EU:hun 13 tais­te­lu­jouk­koa

Lähes kaikki EU-maat osallistuvat nopean toiminnan joukkoihin tulevaisuudessa. Jäsenmaiden voimavarakonferenssissa maanantaina todettiin, että koossa on tällä hetkellä jo 13 joukko-osastoa. Puolustusministeri Seppo Kääriäisen mukaan lähes kaikkien maiden mukanaolo on poliittisesti merkittävä.

Lähes kaikki EU-maat osallistuvat nopean toiminnan joukkoihin tulevaisuudessa. Jäsenmaiden voimavarakonferenssissa maanantaina todettiin, että koossa on tällä hetkellä jo 13 joukko-osastoa. Puolustusministeri Seppo Kääriäisen mukaan lähes kaikkien maiden mukanaolo on poliittisesti merkittävä.

"Tämä on laajaa ja kattavaa toimintaa ja vastaa Suomen alkuperäisiä tavoitteita. Tämän konferenssin pääviesti on, että kaikki haluavat osallistua. Tämä on kaikkien maiden yhteinen projekti.", Kääriäinen totesi kokouksen jälkeen.

Suomi osallistuu kahteen taistelujoukkoon. Ruotsin johtamassa yksikössä ovat mukana Ruotsin ohella Suomi ja Norja, jonka päätöksenteko on vielä hieman kesken. Toisessa taistelujoukossa Suomi toimii yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa.

Suomen joukot ovat ensimmäisen kerran hälytysvalmiudessa vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa. Ruotsin, Suomen ja Norjan joukko-osasto on hälytysvalmiudessa vuoden 2008 alkupuoliskolla.



Tavoite joukkojen määrästä ylitettiin


Voimavarakonferenssissa ilmoitettuihin joukkoihin eivät tässä vaiheessa kuuluneet Viro, Irlanti ja Malta, mutta Viro ja Irlanti ovat neuvottelemassa osallistumisesta. Malta on ilmoittanut halukkuutensa osallistua. Kaikkiaan osastoja ilmoitettiin 13, mikä on huomattavasti enemmän kuin alkuperäinen tavoite 7-9 osastosta.

Ruotsin johtamaan osastoon Suomi lähettää noin 200 sotilasta, jotka toimivat esikunta-, huolto-, tiedustelu- ja sotilaspoliisitehtävissä. Mukana on myös tulitukiosasto sekä suojeluosasto, joka kerää mm. kemiallisia ja biologisia näytteitä. Saksan Hollannin ja Suomen taisteluosastossa Suomi keskittyy yhteen osa-alueeseen eli joukkojen suojeluun, mikä käsittää vartiointia ja saattueen suojelua. Toiminnan johtamiseen käytetään Britanniassa olevaa päämajaa.

Sekä Ruotsin että Suomen tapauksessa lähtemiseen tarvitaan eduskunnan päätös. Tämä ei Kääriäisen mukaan hidasta liikkeellelähtöä.

"Nopeus on avainsana. Liikkeelle lähtemisen nopeus on merkittävä uusia asia tässä toiminnassa. Suomessa on nopea ja tehokas kansanvaltainen päätöksenteko. Lähteminen ei myöhästy Suomen päätöksenteon vuoksi", Kääriäinen vakuutti.

Ruotsin puolustusministeri Leni Björklund korosti, että joukot ovat tulevaisuudessa yhä enemmän usean maan yhteisiä joukkoja. Alkuvaiheessa Ranska, Britannia ja Italia muodostavat kansallisia joukkoja. Björklund kiisti, että Ruotsi tavoittelisi kansallista yksikköä, vaan arvioi, että Ruotsi voi myöhemmin olla mukana jossain toisessa ryhmässä.



Pohjoismaiden yhteistyö luonnollista


Björklundin ja Kääriäisen mukaan on luonnollista, että Pohjoismaat toimivat yhdessä, koska historiallinen ja kulttuurinen tausta on samanlainen ja yhteistyötä on harjoitettu jo aikaisemminkin.

Suomen ja Ruotsin liikkeellelähtö riippuu YK:n tai Etyjin antamasta mandaatista. Suomessa harkitaan parhaillaan lain muuttamista niin, että myös EU:n pyynnöstä voitaisiin toimia. Ruotsi voi lähteä toimimaan myös siinä tapauksessa, että kaksi riitelevää osapuolta yhdessä pyytää.

Nopean toiminnan joukkoja käytetään kriisin hallintatehtävissä. "Uskon, että pystymme toimimaan kaikissa ns. Petersbergin tehtävissä", Björklund sanoi.

Petersbergin tehtäviin kuuluvat rauhaanpakottaminen, rauhanturvaaminen ja sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta.

"Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton. EU ei muuta tätä periaatetta. Tässä ei ole kysymys alueellisesta puolustamisesta vaan kriisinhallintatehtävistä", Kääriäinen korosti.



Suomi liittyi ilma-kuljetussopimukseen


Voimavarakonferenssissa hyväksyttiin myös EU:n uuden puolustusviraston EDA:n toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Samalla päätettiin lopettaa Länsi-Euroopan aseviraston WEAC:n 30 vuotta jatkunut toiminta.

Suomi liittyi kokouksessa ns. Salis-sopimukseen, jonka puitteissa sovitaan ilmakuljetuksista. Se on itsenäisten valtioiden sopimus, jonka puitteissa hoidetaan kuljetuksia paikan päälle. Suomi varasi 21 tuntia kuljetuskapasiteettia 400000 eurolla. Kuljetuksia voi käyttää mm. Suomen punainen risti humanitaarisiin tarkoituksiin. Airbusin kuljetuskoneiden odotetaan olevan käytössä vasta 2012. Siihen saakka käytetään ukrainalaisia vuokrakoneita.

Ilmoita asiavirheestä