"Euroopan unionin vahvin väline vaikuttaa maailman asioihin on laajentuminen, koska EU:sta ei tule koskaan sotilaallista supervaltaa", eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) linjaa.
Lipponen ei sulkisi EU-ovea edes Afrikan mailta. Hän toivottaisi EU-perheeseen tervetulleeksi Marokon, kun maa täyttää jäsenyyskriteerit. Lipponen vieraili viime viikolla Marokossa.
"Onko mitään järkeä vetää EU:n rajaksi tiukasti Välimerta", Lipponen pohdiskeli unionin tulevaisuuden visioita EU-komission Suomen edustuston seminaarissa Porvoossa. Kuulijoina oli virkamiehiä, tutkijoita ja toimittajia.
Lipponen viritteli tilaisuudessa useita keskusteluavauksia EU:sta vapaamuotoisesti ja rohkeasti. Hän julistautui jälleen kerran "vakaumukselliseksi federalistisen järjestelmän kannattajaksi".
"EU:n pitää olla nykyistä vahvempi ja tiiviimpi, jotta se pystyy edelleen laajentumaan. EU:lla on oltava selkeät pelisäännöt."
Turkin EU-neuvotteluvaikeuksien jälkeen unioni on ollut varovainen sitoutumisessaan mihinkään uusiin lupauksiin laajentumisesta. Sopimusten mukaan mikä tahansa "eurooppalainen maa" voi hakea unionin jäsenyyttä, jos se täyttää EU:n poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaatimukset.
Suuret maat yrittävät dominoida
Lipponen on tyytymätön EU:n nykyiseen tilaan. Hänen mukaansa EU:n pysähtyneisyyteen vaikuttaa ratkaisevasti perustuslaillisen sopimuksen kohtaamat vastoinkäymiset.
Lipponen sysäsi vastuuta tilanteesta suurten jäsenmaiden kuten Saksan, Ranskan ja Italian niskaan.
"Suuret jäsenmaat ovat jääneet taloudellisessa kehityksessä ja eri uudistuksissa pahasti jälkeen. Samalla maat pyrkivät dominoimaan unionia ja yrittävät ottaa suuremman vallan kuin niille kuuluu."
"Perustuslain pohjaan ei pidä koskea"
Lipponen kehui, että EU:n puheenjohtajamaalla Saksalla on korkea kunniahimon taso elvyttää perustuslaillinen sopimus.
Lipponen kuuluu Italian sisäministeri Giuliano Amaton johtamaan epäviralliseen työryhmään, joka pohtii, miten sopimus sulatetaan jäistä.
"Tärkeintä on pyrkiä säilyttämään perustuslaillisen sopimuksen pohja. Sopimus syntyi kovien neuvottelujen ja kompromissien tuloksena."
Mikäli sopimus avataan kokonaan, se ei ehdi Lipposen arvion mukaan voimaan vuonna 2009, jolloin on seuraavat Euroopan parlamentin vaalit. Amaton ryhmä viimeistelee parhaillaan omaa esitystään. Seuraavan kerran ryhmä kokoontuu helmikuun lopussa.
Lehtomäki: Kotipesä ensin kuntoon
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) muistutti, että sopimukset ovat vain välineitä.
"Jos halua ja tahtoa on jäsenmaiden kesken, voidaan unionin toimintaa ja päätöksentekoa tehostaa ilman sopimusten uudistuksia." Viime syksynä perustuslaillisen sopimuksen elvytystä pohjustanut Lehtomäki on luottavaisella mielellä, että Saksa esittää kesäkuussa konkreettisen tiekartan sopimusneuvotteluille.
Hän muisteli, että Saksa ei olisi halunnut Suomen koskevan millään tavalla sopimukseen. "Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel kävi joulukuussa hakemassa meiltä EU:n viestikapulan, hän oli erittäin kiinnostunut siitä, mitä Suomi oli perustuslaillisen sopimuksen suhteen tehnyt." Lehtomäki oli samoilla linjoilla Lipposen kanssa, että unionin rajat laajenevat tulevaisuudessa. "Kotipesä pitää kuitenkin ensin laittaa kuntoon", hän tähdensi.
Lehtomäki ei ottanut kantaa Marokon EU-jäsenyysnäkymiin.
EU torjui Marokon jäsenyyshakemuksen vuonna 1993, koska maata ei katsottu "eurooppalaiseksi".