Strasbourg
EU:n on vaikea avustaa Irakia jälleenrakennuksessa, jos mahdollinen sota käydään ilman YK:n mandaattia. Näin arvioi ulkoasiainkomissaari Chris Patten Euroopan parlamentissa keskiviikkona käydyssä Irak-keskustelussa.
Patten totesi, että EU:n kansainvälisiä avustuksia koskeva budjetti on jo nyt hyvin kuormitettu, eikä uusia tehtäviä voi noin vain käynnistää. EU avustaa mm. suurilla summilla Balkania ja Afganistania. Euroopan parlamentilla on päätösvalta budjetin ulkosuhteita ja kehitysapua koskevissa menoissa.
"Mutta EU:n on vielä vaikeampaa olla yhteistyössä täysillä ja laajassa mittakaavassa - myös pitkän aikavälin jälleenrakennustyössä - , jos tapahtumat käynnistyvät ilman kunnollista YK:n varjoa ja jos jäsenmaat pysyvät jakaantuneina", Patten totesi. Välitöntä humanitaarista apua ei kuitenkaan ole tarkoitus vähentää. Tätä tarkoitusta varten on varattu 15 miljoonaa euroa, ja komissio on tiiviissä yhteistyössä mm. YK:n organisaatioiden ja naapurimaiden kanssa.
Patten kielsi uhkauksen USA:aa vastaan
Komissaari kielsi, että kysymyksessä olisi uhkaus Yhdysvaltoja vastaan, jos se lähtee sotaan ilman YK:n suostumusta. Hän sanoi pikemminkin tarkastelevansa yksinkertaisia tosiasioita.
Hän arvioi, ettei europarlamentin jäsenet ole kovinkaan myötämielisiä varojen jakamisessa, jos sotaa käydään ilman turvallisuusneuvoston hyväksyntää.
Suurin osa europarlamentaarikoista vastusti puheenvuoroissaan sotaa. Parlamentaarikoilla ei kuitenkaan ole sananvaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta he istuvat rahakirstun päällä.
Patten sanoi olevansa hyvin huolissaan tapahtumien aiheuttamista vaikutuksista. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kärsinyt suurten jäsenmaiden avoimesta riitelystä.
YK:n ja Naton arvovalta on kärsinyt ja samoin Yhdysvaltain ja EU:n suhteet. Myös EU:n valmistautuminen laajentumiseen on jäänyt Irakin kriisin varjoon. Patten sanoi lisäksi pelkäävänsä sodan vaikutuksia Israelin ja Palestiinan välisiin suhteisiin.
Papandreou varoitti
väärästä signaalista
EU:n puheenjohtajamaa Kreikan ulkoministeri Georgios Papandreou sanoi, ettei erimielisyyksillä saa lähettää väärää signaalia Saddam Husseinille.
"Meillä on kaikilla sama päämäärä. Olemme tietoisia sodan seurauksista", Papandreou totesi. Papandreou näki, että aseriisuntaa tapahtuu kaiken aikaa, vaikka osa jäsenmaista näkee asian toisin.
Hän kiisti, että Irakin aseriisunnalle on rajoittamattomasti aikaa. Hän korosti EU:n suhteita arabimaailmaan ja totesi, ettei kriisi liity sivilisaatioiden yhteentörmäykseen.
Ainoana suomalaisena puheenvuoron keskustelussa käyttänyt Ulpu Iivari (sd) sanoi historian opettaneen, diktaattorien kanssa on melkein mahdotonta tehdä yhteistyötä, koska he eivät piittaa oman kansansa kärsimyksistä.
"Meille eurooppalaisille, jotka lähdemme kansainvälisten sopimusten noudattamisesta ja yhteistyön politiikasta, on ollut kipeää todeta, että vasta aseellinen painostus on saanut Saddam Husseinin sallimaan asetarkastajien toiminnan", Iivari sanoi muistuttaen, että asetarkastajien raportissa on edelleen yli sata vastaamatonta kysymystä.
YK:n turvallisuusneuvoston roolin tulee olla ensisijainen Iivarin mukaan kriisin ratkaisussa. Tavoitteena tulee olla Irakin riisuminen aseista ilman voimankäyttöä. Jos aseriisunta edellyttää sotatoimia, niilläkin tulee olla turvallisuusneuvoston hyväksyntä.