Kun keittiömestari Jaakko Nuutila erehtyi julkisuudessa neuvomaan, ettei Suomen kannata EU:n puheenjohtajuuskaudellaan tarjota kokousvieraille ainakaan rössypottua, nousi asiasta pikku myrsky vesilasissa. Niinpä Nuutila ei enää julista rössypottua täysin pannaan.
"Sitä ei kuitenkaan kannata tarjota ainoana pääruokana, vaan yhtenä lisukkeena", Nuutila sanoi keskiviikkona puheenjohtajuuskauden ruokaa käsittelevässä tilaisuudessa Helsingissä.
Mitään kiellettyjen ruokien listaa Nuutilalta on turha nyhtää. Nahkiaiset Nuutila kelpuuttaa ilman epäilyjä Oulussa syyskuussa pidettävän maatalousministereiden kokouksen ruokapöytään. Mutta niillekin hän varaa maakunnan erikoisherkun tarjottimen, ei päälautasta.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotuspäällikkö Pekka Väisäsen mukaan Oulun kokous onkin todellinen näytön paikka. "Paikalla ovat ruokaministerit, joten tavoitteet ovat korkealla", Väisänen sanoo. Myös Suomen keittiömestareita edustava Nuutila tulee omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, mitä EU:n maatalousministerit Oulussa suuhunsa laittavat.
Berlusconilla ei vaikutusta
Suomessa pidetään ensi heinäkuussa alkavan puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskauden aikana noin 130 kokousta. Kokousten ruokajärjestelyjen helpottamiseksi julkaistiin tiistaina opaskirjanen, jossa annetaan vinkkejä aterioiden suunnitteluun ja kattaukseen. Keittiömestareiden lisäksi julkaisua ovat olleet laatimassa muun muassa Finfood ja MTK.
EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo korosti, että Italian ex-pääministerin Silvio Berlusconin ja Ranskan presidentin Jacques Chiracin vuoden takaiset moitteet suomalaisruuasta eivät vaikuta tulevien kokousten ruokalistojen suunnitteluun. Ne kuitataan menneeksi kritiikiksi.
"Pitää muistaa, että makua ei voi ostaa rahalla", Nuutila lisäsi.
"Suomalaisten on syytä arvostaa ja olla ylpeitä omaleimaisesta ruokakulttuuristaan", huomautti toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfoodista.
Ydinteema luonnonläheisyys
Suomi haluaa puheenjohtajuuskaudellaan antaa ruokakulttuuristaan hyvän kuvan ja tarjota vieraille myös makuelämyksiä. Siksi tarjoilun linjaukset on mietitty hyvissä ajoin etukäteen.
Ydinteemaksi on valittu luonnonläheisyys. Kokousvieraille halutaan myös kertoa, että suomalainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä ja että raaka-aineissa on pohjoisen luonnon maku.
Paikallisuus ja vuodenaikojen vaihtelut saavat näkyä valinnoissa, mutta ruokatarjoilun lähtökohtana eivät maakuntien perinneruuat voi olla. Myöskään tuttua lohi-poro-lakka -linjaa ei saa noudattaa kautta kokousten, Vilo totesi.
Nuutila muistutti, että ruokalistat suunnitellaan vieraille. Ruokalistasuunnittelun lähtökohtia ovatkin kansainvälisen suunnittelun periaatteet ja kansallisen ruokaperinnön kunnioittaminen.
Ruokajuomia kohtuudella
Kirjasessa neuvotaan muun muassa korvaamaan viinerit pullalla, marjapiirakalla tai hedelmillä. Perinteisten kokousmakeisten sijasta olisi syytä tarjota ksylitolituotteita.
Kirjasen mukaan suomalaiset tunnetaan vastuullisena ja järkevänä kansana. Tämän toivotaan näkyvän myös kokousruuissa. Toisaalta ei saisi unohtaa harvinaisia herkkuja ja erikoisuuksia: männyn ja kuusenkärkistä tehtyjä juomia, tervajäätelöä, koivunsilmulikööriä.
Ruokajuomien kohdalla muistutetaan: niiden tarkoitus on täydentää ateriaa, ei juovuttaa vieraita.