Kreikan rahoituskriisin kärjistyminen vauhditti neuvotteluja Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston lupaamien tukilainojen ehdoista torstaina. Komission tiedottajien mukaan lainehdoista on tarkoitus sopia mahdollisimman nopeasti toukokuun alkupäivinä.
Uutistoimistojen mukaan tekeillä on kolmivuotinen rahoituspaketti, joka saattaa nousta 100--120 miljardiin euroon. Ratkaisuja vauhditettiin kriisin laajenemisen estämiseksi. Alun perin EU-maat ja IMF sopivat yhteensä 45 miljardin euron lainoituksesta Kreikalle.
Neuvotteluja Kreikan lisäsäästöistä alijäämien leikkaamiseksi käytiin pitkin viikkoa Ateenassa. Niihin osallistuvat EU:n komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n edustajat. EU pitää puolentoista viikon kuluttua ylimääräisen huippukokouksen Kreikan tilanteen takia.
Rahoituskriisi kärjistyi kun luottoluokittaja Standard and Poor´s laski tiistaina Kreikan ja Portugalin luottoluokituksia sekä keskiviikkona Espanjan luottoluokitusta. Kreikan valtion luottoluokitus laski roskalainaluokkaan, mikä vaikeuttaa rahoituksen saamista markkinoilta.
Euromaiden lisäksi muidenkin teollisuusmaiden alijäämät ja julkinen velka ovat kasvaneet hallitsemattoman suuriksi finanssikriisin aikana. Julkisen velan palauttaminen kestäväksi on Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa vieläkin vaikeampaa kuin euromaissa, arvioi EKP:n johtokunnan jäsen Jürgen Stark.
Alijäämät voivat nostaa korkoja
--?Budjettialijäämien ja velan suuruuden takia näiden maiden on toteuttava hyvin voimakaita sopeutustoimia kääntääkseen velkasuhteen laskuun, sanoi Stark Euromoney-seminaarissa Berliinissä.
Suuret julkiset alijäämät ja velka ovat Starkin mukaan vakava huolenaihe, koska ne lisäävät inflaatiopaineita ja vaikeuttavat EKP:n tehtävänä olevan hintavakauden turvaamista. Alijäämät voivat johtaa reaalikorkojen nousuun, mikä heijastuisi kielteisesti yksityisiin investointeihin.
Monien teollisuusmaiden julkisen talouden suuri rahoitustarve -- eli kasvava velanotto -- voi Starkin mukaan vaarantaa elpymistä. Nopeasti nousevat velanhoitomenot vievät varoja tuottavammista käyttökohteista, kaventavat hallitusten taloudellista toimintavapautta ja hidastavat talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia.
Starkin mukaan hallitusten velvollisuutena on nyt varmistaa, ettei finanssimarkkinoilta alkanut kriisi johda täysimittaiseen julkisen talouden velkakriisiin.
--?Kriisin välttäminen edellyttää hyvin kunnianhimoisia ja uskottavia toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi, sanoi Stark.
Hänen mukaansa tarvitaan paljon voimakkaampia tervehdyttämistoimia kuin tähän mennessä on ollut esillä, jotta valtioiden velkaantuminen saadaan painetuksi kestävälle tasolle.