Pääkirjoitus

EU-va­paus jou­tui­Tans­kas­sa testiin

Tanskan rajoille ilmestyi viime tiistaina viitisenkymmentä uutta tullitarkastajaa. Kirkkaan keltaisiin asuihin sonnustautuneet virkailijat ryhtyivät saman tien työhön eli autojen tarkastamiseen.

Tanskan rajoille ilmestyi viime tiistaina viitisenkymmentä uutta tullitarkastajaa. Kirkkaan keltaisiin asuihin sonnustautuneet virkailijat ryhtyivät saman tien työhön eli autojen tarkastamiseen.

Mitä niistä löytyi? Pari miekkaa ja puukko, perunalastuja, koirankeksejä mutta myös erä khat-huumetta.

Tarkastajien tulo Saksan ja Ruotsin vastaisille rajoille liittyy Tanskan päätökseen tehostaa rajavalvontaansa. Ratkaisua perusteltiin tarpeella estää laiton maahantulo sekä esimerkiksi huumeiden salakuljetus.

Asiasta päätti viikko sitten maan parlamentti. Muutaman vuoden kuluessa rajavalvojia on määrä tulla satakunta lisää.

Rajojen valvonta on Euroopassa muuttunut radikaalisti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Euroopan yhteisön ja myöhemmin unionin yhtä keskeistä vapautta eli vapaata liikkuvuutta on pantu käytäntöön vauhdikkaasti.

Keskeinen dokumentti tässä on niin sanottu Schengenin sopimus. Sen piirissä on nyt 25 maata. Sopimuksen ydin on, ettei maiden välillä ei ole matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia.

Tanska on sopimuksessa mukana ja nyt se harjoittaa rajoillaan toimintaa, joka sekä maallikon että sopimusjuridiikan asiantuntijoiden mielestä vaikuttaa kovasti rajatarkastuksilta.

EU-säännöksiä tai muitakaan kansainvälisiä sopimuksia ei ole tehty ikuisiksi laintauluiksi, mutta niin kauan kuin ne ovat voimassa, niiden noudattaminen kuuluu kaikille allekirjoittajille. Sopimus hyväksyy rajatarkastusten tilapäisen palauttamisen, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttävät. Suomi käytti tätä oikeutta kesällä 2005 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikana.

On kyseenalaista, onko Tanskan yleinen järjestys tai turvallisuus vaarantunut rajatarkastusten puuttumisen vuoksi. Ylipäätään pitää muistaa, että vapaalla liikkuvuudella on myönteisetkin puolensa. Se on antanut eurooppalaisille paljon enemmän kuin ottanut.

Jää nähtäväksi, paraneeko Tanskan yleinen järjestys, kun tullimiehet alkavat tehdä rajavartioiden töitä. Toisaalta Tanskan teollisuus on jo varoittanut kuljetusten hidastumisesta. Kansalaiset pitävät autojensa takaluukkujen tonkimista lähinnä surkuhupaisana.

On mahdollista, että kyse on vain välivaiheen järjestelystä, joka tuonnempana puretaan. Koko operaation takanahan on poliittinen kauppa, jonka hallituksen pääpuolue oikeistolainen Venstre joutui tekemään oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolueen kanssa. Venstren oli ostettava ulkomaalaisvastaiseksi luonnehditun puolueen tuki rajatarkastusten palautuksella.

On kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu ensi marraskuun parlamenttivaalien jälkeen. Jos esimerkiksi oikeistopopulistinen kansanpuolue menettää painostusasemansa, on mahdollista, että tullimiehet vedetään rajoilta pois. Todetaanko silloin, että maata uhkaava vaara on ohi vai sanotaanko suoraan, että lehmänkaupastahan tässä oli kysymys.