Tuore mielipidemittaus olettaa kansallismielisten ja populistien kasvattavan rajusti kannatustaan europarlamenttivaaleissa. Samaan aikaan kansalaisten tyytyväisyys EU:hun vankempaa kuin vuosikymmeniin.
Euroopan parlamentin vaaleihin on tänään alle neljä viikkoa aikaa. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26.5.
On epäilty, että vaalien osallistumisastetta pudottaisi vaaliväsymys, sillä eurovaalien ja eduskuntavaalien väliin jää vain kuusi viikkoa. Kolmissa viime eurovaaleissa suomalainen äänestysaktiivisuus on ollut 40 prosentin tuntumassa, hiukan EU-keskiarvoa alempana.
Paljon riippunee siitä, miten puolueet ja ehdokkaat jaksavat tehdä työtä osallistumisinnon nostamiseksi. Koko EU:n tasolla tämänkertaisiin vaaleihin liittyy poikkeuksellista kiinnostavuutta, joka voi herätellä suomalaisiakin äänestäjiä.
Vaalit saattavat vahvistaa EU-kriittisten ja populististen poliittisten ryhmien voimaa unionissa jopa merkittävästi, millä olisi suoria vaikutuksia EU:n tulevaan kehitykseen. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan EU-vastaiset puolueet voisivat saada jopa 35 prosenttia kaikista europarlamentin paikoista.
Liittouman keskeinen taustavoima on Italian sisäministeri, Lega-puolueen Matteo Salvini. Suomesta mukaan ovat ilmoittautuneet perussuomalaiset.
Tämä kamppailu saattaa lisätä sekä EU:n puolustajien että vastustajien intoa lähteä liikkeelle koko unionissa.
Tilanne on juuri nyt erikoinen, sillä samaan aikaan kun EU-skeptiset ja niin sanotut kansallismieliset puolueet ovat monessa maassa nosteessa, itse EU:n suosio on unionin kansalaisten joukossa vahvempaa kuin vuosikymmeniin.
Viime viikon lopulla julkaistun tuoreimman eurobarometrimittauksen mukaan 61 prosenttia EU-kansalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyödyllisenä ja kymmenen prosenttia haitallisena. Yhtä vahvaa tuki ei ole ollut 36 vuoteen.
Kovinta kannatus on nuorten ja koulutettujen joukossa. EU:sta eroamisen kannatuskin on huvennut lähes kaikissa jäsenmaissa enimmillään pariinkymmeneen prosenttiin.
Suomessaeroa unionista tukisi mahdollisessa kansanäänestyksessä 14 prosenttia kansalaisista ja unionissa pysymisen puolesta äänestäisi 70 prosenttia. Ei siksi mikään ihme, että tällä hetkellä harva perussuomalaistenkaan euroehdokas rohkenee selvästi vaatia Suomea lähtöä EU:sta.
Tällä hetkellä vaalitilannetta sotkee Britannian Brexit-harhailu. Koska tiedossa ei edelleenkään ole, valitseeko Britanniakin vielä europarlamentaarikot ja aloittavatko nämä työnsä, Suomessakaan ei vielä tiedetä, kuinka monta edustajaa europarlamenttiin saamme.
Jos Britannia lähtee, Suomi saa 14 paikkaa, jos jää, Suomi saa 13 paikkaa.
Suomen näkökulmasta EU:ta tarvitaan muun muassa ajamaan niitä asioita, joihin pieni maa ei yksin voi vaikuttaa. Esimerkiksi ilmastopolitiikassa Suomen omat lihakset eivät riitä suuren muutoksen tekemiseen, mutta EU:n vaikutusvalta maailmalla on aivan toista luokkaa.
Sekä menneiden saavutusten että näkyvissä olevien haasteiden perusteella on toivottavaa, ettei tuleva vaalitulos johda europarlamentin saati koko EU:n päätöksentekokyvyn lamaantumiseen.