Monet seikat puoltaisivat ex-pääministeri Paavo Lipposen (sd.) valintaa EU:n presidentiksi, arvioi brysseliläisen Center for European Policy Studies -tutkimuslaitoksen tutkija Marco Incerti.
Incertin mukaan keskeinen kysymys on, haluavatko EU-maat presidentiksi tunnetun kansainvälisen politiikan konkarin vai matalan profiilin teknokraatin, joka osaa taivutella unionimaita kompromisseihin.
Jos valinta osuu jälkimmäiseen, ovat esimerkiksi Lipponen tai Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker tutkijan mielestä vahvoja vaihtoehtoja EU:n presidentiksi. Jos taas unionimaat haluavat presidentiksi raskaan sarjan kansainvälisen vaikuttajan, on Britannian ex-pääministeri Tony Blair todennäköisempi vaihtoehto.
Incerti arvioi, että EU-maat saattavat hyvinkin päätyä valitsemaan teknokraattivaihtoehdon.
– Jäsenmaat eivät halua, että uusi presidentti alkaa heti hyppiä heidän varpailleen.
Blairia vastaan puhuu myös hänen henkilöhistoriansa, tutkija pohtii.
– Irakin sota on paha tahra hänen cv:ssään. Hänen liian läheinen suhteensa Yhdysvaltoihin herättää edelleen negatiivisia tunteita monissa EU-pääkaupungeissa.
Tasapainottelun taidetta
Incerti muistuttaa, että EU:n johtovirkojen jako on tasapainottelua idän ja lännen, etelän ja pohjoisen sekä suurten ja pienten jäsenmaiden välillä. Lisäksi puntarissa painaa luonnollisesti myös ehdokkaiden puoluekanta.
Lipposen demaritaustaa Incerti pitää plussana, koska EU-komission oikeistolaisen puheenjohtajan Jose Manuel Barroson rinnalle saatetaan haluta presidentti vasemmistopuolueesta.
Portugalilaisen Barroson todennäköinen komission puheenjohtajuus tarkoittaa Incertin mielestä sitä, että eteläeurooppalaisten presidenttikandidaattien mahdollisuudet heikkenevät olennaisesti.
Itäeurooppalaista presidenttiä unionille tuskin valitaan, sillä EU-parlamentin puhemieheksi valittiin juuri viime viikolla Puolan ex-pääministeri Jerzy Buzek.
Incerti ei usko, että Tanskan pääministerin Anders Fogh Rasmussenin valinta Naton pääsihteeriksi heikentäisi Lipposen saumoja päästä EU:n presidentiksi.
– Vaikka suurin osa EU-maista onkin Naton jäseniä, Nato ja EU ovat kuitenkin erillisiä organisaatioita.
Suomalaisia arvostetaan
Myös Saksan liittokanslerin Angela Merkelin nimi on vilahdellut presidenttispekulaatioissa. Incerti pitää Merkelin presidenttiyttä epätodennäköisenä jo senkin takia, että kristillisdemokraatit voittavat todennäköisesti Saksan syyskuiset liittopäivävaalit.
– Merkelin ja Sarkozyn kaltaiset suurten EU-maiden johtajat tuskin haluavat presidentiksi, sillä omien maidensa johtajina heillä on enemmän vaikutusvaltaa. Suurten maiden johtajina he saavat äänensä hyvin kuuluviin myös EU:ssa.
Incertin mukaan Lipposen mahdollisuuksia saattaa osaltaan lisätä se, että suomalaisten poliittista osaamista arvostetaan laajasti EU-maissa. Tästä kertoo myös presidentti Martti Ahtisaaren Nobel-palkinto.
– Suomalaiset tunnetaan ihmisinä, jotka keskittyvät olennaiseen ja saavat asioita aikaiseksi ilman suurta hässäkkää, Incerti sanoo.