Suomi ei voi eduskunnan puhemies Sauli Niinistön (kok.) mielestä sokeasti luottaa siihen, että Euroopan unioni antaa meille riittävät turvatakuut.
"Meillä ei voida enää sivuuttaa keskustelua EU:n turvatakuiden todellisesta merkityksestä ja niiden kytkeytymisestä Natoon", Niinistö sanoo.
Pelkästään sen pohtiminen ei riitä, mitä EU:n uuteen perussopimukseen kirjattu keskinäisen avunannon velvoite Suomelle merkitsee.
Pitää olla selvyys siitäkin, mitä se merkitsee muiden EU-maiden ja Naton osalta Suomelle, Niinistö korostaa.
Hän uskoo, että Suomi joutuu punnitsemaan kantaansa sellaiseen EU:n turvayhteistyöhön, joka viime kädessä tukeutuu Natoon. Täysin itsenäiseen EU:n puolustukseen Niinistö ei usko.
Päin vastoin nyt on etenemässä hänen mukaansa "eurooppalaisempi Nato". Niinistö puhui tästä jo presidenttikampanjassaan.
Kiusallisiin
kysymyksiin
Niinistön mukaan nyt ollaan väistämättä etenemässä niihin kiusallisiin kysymyksiin, jotka nousivat esille jo presidentinvaaleissa.
"Tämän eurooppalaisen tienkin päätepisteessä on aina kysymys Natosta", Niinistö toteaa.
Hänen mukaansa kaikki ne, jotka sanovat unionin antavan Suomelle tukea ja turvaa joutuvat nyt ottamaan askeleen pitemmälle.
"Pitää ratkaista, ollaanko sellaisessa eurooppalaisessa yhteistyössä, joka viime kädessä nojaa Natoon."
Toiseksi oltava selvyys siitä, miten EU:n suuret Nato-maat ja Nato itse suhtautuvat Lissabonin sopimukseen sisältyvään keskinäisen avunannon velvoitteeseen.
"Onko suurten maiden mielestä olemassa sellaiset turvatakuut, jotka eivät koskaan tukeutuisi Naton rakenteisiin? Sen jälkeen joudutaan kysymään, toimivatko Natoon viime kädessä tukeutuvat turvatakuut myös Suomen hyväksi? Nämä ovat kysymyksiä, joihin emme voi antaa vastauksia. Ne tulevat muualta", Niinistö toteaa.
Hän itse uskoo, että EU:n turva tullaan antamaan Naton sateenvarjon alla.
Tätä näkemystä tukevat hänen mukaansa etenkin Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn viime aikaiset puheet Ranskan ja Naton lähentymisestä, jonka Sarkozy nitoo eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tiivistymiseen.
"Näiden kahden polun yhtyminen edellyttää sitä, että Euroopalla on enemmän ääni- ja vaikutusvaltaa Naton sisällä Eurooppaa koskevissa asioissa. Tällöin itse asiassa ollaan siinä eurooppalaisemmassa Natossa, josta olen yrittänyt puhua", Niinistö toteaa.
Hallituksen oltava
aktiivisempi
EU:ssa tilanne on suomalaisittain Niinistön mukaan "valtavan mielenkiintoinen, mutta haasteellinen".
Puhemies vaatii hallitusta menemään aktiivisesti mukaan kaikkiin pöytiin, joissa EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta keskustellaan. Niinistö korostaa, että keskustelu tiivistyy entisestään, kun Ranskasta tulee vuoden loppupuoliskoksi EU:n puheenjohtajamaa.
"Suomen EU-jäsenyyden aikana ensimmäistä kertaa keskustelu Euroopan puolustuspolitiikasta nousee nyt kunnolla esille. Ranska avaa oven tälle."
Niinistö huomauttaa, että Suomen ei pidä välttämättä seurata Ranskaa mielipiteissä. Sen sijaan pitää käyttää tilanne hyväksi ja olla aktiivinen eurooppalaisessa keskustelussa.
"Meillä on siihen suoranainen velvollisuus. Suomelle, jos jollekin tässä keskustelussa on suuri intressi. Meidän asemamme poikkeaa muista unionin maista hyvin merkittävästi siksi, että emme kuulu Natoon. Lisäksi Natoon kuulumattomista maista meidän geopoliittinen sijaintimme on ainutlaatuinen."
Niinistö uskoo, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen, jota on syytetty aktiivisuuden puutteesta EU-politiikassa, ote muuttuu Alexander Stubbin (kok.) ulkoministeriksi nousun myötä. "Näen, että Stubbin tulo hallitukseen saattaa ratkaisevalla tavalla palauttaa meidät EU:n henkiseenkin ytimeen."