Oulu Kahden vuoden kuluttua Suomessa alkaa tahattomien valassaaliiden valvontaohjelma. Euroopan unionin neuvoston huhtikuisella päätöksellä tarkkailijat valvovat tammikuusta 2006 alkaen kalastusaluksilla sivusaaliita. Jos valas jää sivusaaliiksi, tarkkailijat kirjaavat ja tutkivat eläimen tiedot, kuten sukupuolen ja iän sekä keräävät näytteistön.
Tarkkailuohjelmalla kerätään tietoa pikkuvalaiden määrästä sivusaaliista. Ainoa Suomessa säännöllisesti tavattava hammasvalas, pyöriäinen, on uhanalainen ja sen määrä on laskenut murto-osaan entisestä. Eräänä syynä pidetään lohenkalastuksessa käytettäviin ajo- ja pohjaverkkoihin hukkumista sivusaaliina.
Tarkkailu alkaa ensi vuoden alusta paikoin, esimerkiksi Välimeren ja Atlantin rannikon trooleilla.
Suomessa tarkkailijoita sijoitetaan pohjoisen leveyspiirin 59 asteen pohjoispuolella yli 15 metriä pitkiin trooleihin ajalla 1.6.-30.9.
Lisäksi yli 15 metriä pitkistä aluksista viidellä prosentilla on oltava tarkkailija ympäri vuoden. Suomen kalastusaluksista vain murto-osa on niin isoja, 3 000 kalastusaluksesta noin 200, arvioi kalastusneuvos Markku Aro Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ministeriö on laskenut, että riippuen pyynnin määrästä tarkkailuun tarvitaan minimissään 7, maksimissaan 12 henkilötyövuotta.
"Lopputulos todennäköisesti on, että sivusaaliiksi ei saada yhtään pyöriäistä Suomen kalastuksessa. Ei niitä nytkään ole saatu viimeisen 50 vuoden aikana kuin yksi yksilö kerran 10 vuodessa", Aro sanoo.
Euroopan unioni on laskenut, että kun ynnätään palkat, sivukulut, välineet ja matkat, tarkkailija maksaa 500 euroa päivässä. Hinnan maksaa valtio.
Maatalous- ja kalastusneuvoston päätöksessä Suomi äänesti puolesta, Italia ja Espanja vastaan. "Enemmistö halusi tällaista päätöstä, myös Itämerelle".
Tänä vuonna on tarkoitus hahmotella ohjelma ja tutkia henkilö- ja koulutustarve. Sen jälkeen kaksi vuotta jatkuva ohjelma tehdään ja hyväksytetään komissiossa. Työntekijät palkataan ja he käyvät hommiin tammikuussa 2006, Aro kertoo. "Tosin jos talvi on normaali, kalastus on aika vähäistä, koska meillähän on jäätä. Eikä pyöriäinen jäissä esiinny."
Tarkkailijoiden sijoituspaikat jäävät harkittaviksi. "Tuskin heitä Hailuotoon sijoitetaan, kun siellä ei ole pyöriäisiä nähty ainakaan 50 vuoteen, puhumattakaan, että olisi riskiä saada sivusaaliiksi", Aro toteaa.
Suomen ainoa valaslaji uhanalainen
Euroopan unionin neuvoston päätös valassaaliiden tarkkailusta liittyy pyöriäiskannan vähenemiseen. 1900-luvun alussa pyöriäisiä havaittiin Suomen koko merialueella, Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten, mutta nykykannan on arvioitu pudonneen 600 yksilöön. Viimeisimmät havainnot muutaman vuoden ajalta ovat tulleet Ahvenanmaan ympäristöstä, pohjoisempana korkeintaan Vaasan korkeudelta.
Tahattomien valassaaliiden estämiseksi keskustelua herättänyttä ajoverkkojen käyttöä vähennetään asteittain ja vuoden 2008 alusta niillä kalastaminen on kielletty. Ajoverkkoaluksista saa ensi vuoden alusta olla käytössä 60 prosenttia, vuonna 2006 40 prosenttia ja vuonna 2007 20 prosenttia.
Jäsenvaltiot voivat tukea kalastajia taloudellisesti ajoverkkokalastustoiminnan lopettamisessa tai kalastuksen toimintasuunnan muuttamisessa.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi huhtikuussa tietyille vesialueille myös pikkuvalaita karkottavat pingerit eli akustiset karkottimet. Niitä otetaan käyttöön merialueilla ensi vuoden alusta.
Esimerkiksi Tanskan salmien kohdilla on ensi kesäkuun alusta lähtien käytettävä karkotinlaitteita, kun pyydyksinä ovat pohjaan ankkuroidut verkot, ajoverkot tai pussiverkot.